11.2.10

Retiisi - viljelyä, ruokaa ja terveyttä

Retiisi (Raphanus sativus radicula, Raphanus sativus var. sativus)

Retiisin viljelystä kotipuutarhureille
Retiisi kuuluu samaan ristikukkaisten heimoon kuin lanttu ja nauriskin. Retiisi on yksivuotinen siemenkasvi. Kasviopillisesti retiisi ei kuitenkaan ole juurikasvi, vaan maanalainen pullistunut osa on sirkkavarresta syntynyt varsimukula. Retiisin luonnonvarainen kantamuoto on hämärän peitossa. Sen arvellaan polveutuvan peltoretikasta (Raphanus raphanistrum) tai retikasta (Raphanus sativus) viljelyksen kautta syntyneen mutaation seurauksena. Viljellystä retiisistä on olemassa paljon erilaisia lajikkeita aina 75 cm pituisesta vaaleasta japanilaisesta, pinkkien tai violettien keskikokoisten kautta, pieniin punaisiin pallomaisiin. Laijkkeita on talvi-, kevät- ja kesäviljelyyn.

Retiisi kuuluu maailman vanhimpiin viljelyskasveihin. Japanissa, Kiinassa, Intiassa ja Välimeren maissa sitä on viljelty pitkään. Pohjoismaihin retiisi saapui 1600-luvulla.

Retiisi on nopeakasvuinen ja valmistuu syötäväksi (jopa 3!) 4-6 viikossa. Retiisi viihtyy viileässä ilmanalassa ja sitä voidaan kasvattaa myös kasvihuoneessa tai parvekkeella. Retiisi itää 5°C:ssa, optimi 10-12°C. Taimia näkyy 4-8 vrk kuluttua. Retiisi kylvetään avomaalle toukokuun puolivälin jälkeen tai yöpakkasten mentyä noin 0,5-1 cm syvyyteen, (jos kylvetään syvemmälle retiisistä tulee epämuotoisia) 2-3 cm taimivälillä, rivivälin ollessa 20 cm.

Retiisit voidaan istuttaa erikseen tai muiden kasvien väliin, koska retiisin sato korjataan pois nopesti se ei häiritse muiden kasvien kasvua. Tästä syystä retiisi sopii hyvin limittäiseen (sekaviljely) tai peräkkäiseen viljelyyn ja maa-alue saadaan hyödynnettyä paremmin.
Jos haluaa syödä retiisejä koko kesän on retiisin kylvö uusittava 2 viikon välein. Keskikesällä (heinäkuu) pidetään tauko ja elokuussa kylvetään taas retiisiä.

Retiisimaan pH on hyvä olla 6-7. Retiisi viihtyy myös laihassa maassa, koska ei tarvitse typpeä, fosforia tai kaliumia kuin vähän. Retiisin tarvitsema ravintoaine on boori. Ensimmäistä satoa ei tarvitse lannoittaa, myöhemmillekin riittää kevyt pintalannoitus kompostimullalla. Parhaiten retiisi viihtyy kuohkeassa, tuoreessa hiekansekaisessa multamaassa, aurinkoisessa tai puolivarjossa.

Retiisi ei viihdy kurkun, kiinankaalin tai sipulien seurassa. Sen sijaan se kukoistaa kaalien, krassien, salaattien, mangoldin, porkkanan, palsternakan, lehtisalaatin, pinaatin ja tomaatin seurassa. Krassi jopa parantaa retiisin makua.

Retiisiin kertyy nitraatteja jos se kärsii valon puutteesta, kuivuudesta tai sitä lannoitetaan liikaa typpilannoitteella. Kuivuus, typpilannoite ja kasvihuoneviljely lisäävät retiisien nitraattipitoisuutta.

Jos retiisi jää liian pitkäksi aikaa maahan se alkaa kukkia. Retiisi kukkii myös pitkässä päivässä eli kesällä juhannuksen jälkeen kylvettynä. Kukinnan voi hyödyntää keräämällä siemenet ja siemenkodat talteen. Koska retiisi risteytyy helposti muiden ristikukkaisten kanssa, siemenistä voi kasvattaa mielenkiintoisia retiisejä tai käyttää siemenet ja siemenkodat ruuanlaitossa.

Retiisien halkeilu johtuu epätasaisesta kosteudesta, siksi retiisejä on hyvä hieman kastella kuivina kausina. Retiisimaa nautii tasaisesta kosteudesta.

Kaalikärpäsen toukat ja rapsikuoriaiset pitävät myös retiiseistä, kaalikärpäsen toukat lehdistä ja rapsikuoriaiset kaivelevat reikiä mukuloihin. Niiden torjunnassa auttaa harso. Puuntuhkaa, kivijauhoa ja chilipippuria voi myös kokeilla kuten mäntysuopavettä retiisin lehdille.

Retiisi kärsii myös möhöjuuresta kuten muutkin ristikukkaiset kasvit. Viljelykierto auttaa asiaa. Retiisiä voidaan käyttää indikoimaan onko maassa mahdollisesti möhöjuurisientä vielä jäljellä. Jos retiisissä on tautia, silloin ei kannata maahan kylvää mitään ristikukkaiskasvia (=kaikki kaalikasvit, nauris, lanttu, retika, piparjuuri, vihanneskrassi, vesikrassi) 8-10 vuoteen. Lisätietoa möhöjuuresta, katso Lanttu.

Myös luomuretiisin naatit voi syödä, suurin osa retiisin ravintoarvosta (90%) on naateissa. On olemassa retiisilajeja, joita kasvatetaan vain naattien takia. Naatit sopivat salaatteihin ja niissä on hyvin mieto retiisin maku. Oikeastaan kaikki retiisin osa voi syödä siemeniä ja hedelmiä myöten. Retiisiä voi myös idättää.

Retiisin makuun vaikuttaa se mihin aikaan vuodesta retiisi on kasvatettu kevät-kesä retiisit ovat kirpeimpiä kuin syksy-talviretiisit.

Retiisin sadokorjuu
Pallomaiset punaiset retiisit ovat valmiita kun mukula on 15-25 mm läpimittainen. Liian suuret retiisit ovat mauttomia ja hohkaisia. Kuivuneet retiisit ovat kitkeriä ja aiheuttavat ilmavaivoja. Retiisit korjataan naatteineen ja niputetaan noin 10 kpl nippuihin. Naatteja ei saa ruhjoa tai retiisi alkaa pilaantua. Ohuen juuren voi katkaista pois. Niputuksen jälkeen mukulat pestään kylmällä vedellä. Niput pakataan puulaatikkoihin juuret alaspäin.
Mikäli naatit listitään pois retiisit pakataan läpinäkyviin muovipusseihin.

Retiisin säilyvyys
Retiisit on hyvä syödä mahdollisimman pian maastanoston jälkeen, silloin niissä on vielä makua jäljellä. Retiisi säilyy 0°C:n lämpötilassa 95% ilmankosteudessa pari viikkoa. 10°C:ssa säilyvyys on 3-4 vrk. Jääkaapissa noin viikon kaksi. Retiisi ei pidä pakastamisesta.

Retiisi muilla kielillä
ruotsiksi rädisa
saksaksi Radiechen
englanniksi radish
ranskaksi radis
portugaliksi rabanete
viroksi redis
italiaksi ravanello
espanjaksi rábano
hollanniksi radijs
kroaatiksi rotkvica
turkiksi turp
puolaksi rzodkiewka
unkariksi retek
norkaksi reddik
tanskaksi radise

Retiisin "tuoteseloste"
Retiisissä on vähän energiaa 68 kJ /100 g, mutta runsaasti rautaa 0,77 mg/100 g, kaliumia 490 mg/100 g ja C-vitamiinia 33 mg/100 g. Lisäksi retiisissä on foolihappoa, kalsiumia, rikkiä ja seleeniä. Suurin osa vitamiineista on kuoriosassa ja lehdissä. Retiisin maku johtuu sen sisältämästä sinappiöljystä. Retiisissä on 70% hiilihydraatteja, 25% proteiinia ja 5% rasvaa.

Retiisi ruuanlaitossa
Retiisi voidaan syödä sellaisenaan, käytää ruokien koristeluun, raasteisiin, salaatteihin, leivänpäällisenä, dippivihannekseksi, pikkelsiin, keittoihin, uuniruokiin, muhennoksiin, pataruokiin, munakkaisiin, juustoihin, friteerattujen ruokien lisukkeeksi, ryöpättynä, höyrytettynä, kalan seuraksi, liharuokien kanssa jne.
Retiisistä voidaan tehdä teetä yhdessä inkiväärin kanssa. Retiisi sopii myös vihreän teen kanssa teeksi.
Nuoria retiisin lehtiä voidaan käyttää keittoihin ja salaatteihin.
Retiisin harvennustaimetkin voi syödä, niissä on paljon C-vitamiinia.
Vihreitä retiisin siemeniä ja siemenkotia voi käyttää wokkiruokiin tai syödä sellaisenaan.

Retiisi terveydenhoidossa
1700-luvulla retiisistä sanotaan näin "Retiisit vilkastuttavat ruoansulatusta, lisäävät ruokahalua ja suojaavat keripukilta, mutta koska ne syödään raakoina, tulee vain voimakkaan vatsan omaavien nauttia niitä ja silloinkin retiisit tulee pureskella hyvin."

Retiisin terveysvaikutuset nykytiedon mukaan:
-edistää ruuansulatusta
-poistaa tulehdusta
-sopii ummetukseen, ripuliin, turvotukseen, flunssaan, influenssaan, kurkkukipuun, yskään, päänsärkyyn, migreeniin, nenäverenvuotoon
-retiisi sopii myös diabeetikolle
-ehkäisee syöpää

Jo 6 retiisiä päivässä riittää normalisoimaan suun, nielun, ruokatorven, mahalaukun ja ohutsuolen limakalvojen bakteerikannan. Käytä vain biologisesti viljeltyjä luomuretiisejä.

Liiallinen retiisien syöminen ärsyttää maksaa, munuaisia ja sappirakkoa. Toisaalta sappi-, munuais- ja virtsakivien hoitoon on kansanperinteessä käytetty 1 rkl raastettua retiisiä päivässä useiden viikkojen ajan.

9.2.10

Tee itse kasvovoide ja muita voiteita, salvoja, balsamia sekä rasvoja

Luultavasti palmu- ja oliiviöljyt ovat olleet ensimmäisiä ihonhoidossa käytettyjä öljyjä. Varhaisimpia kirjoitettuja tietoja ihovoiteista ja kosmettiikasta on säilynyt Assyrian, Babylonian ja Egyptin varhaisilta kulttuureilta. Kuuluisilta kreikkalaisilta lääkäreiltä on säilynyt reseptejä ihovoiteiden valmistamiseen. Edelleenkin käytössä oleva voidepohja on peräisin Galenokselta.

Kasvovoide muodostuu voidepohjasta, ja vaikuttavista aineista. Yleensä vaikuttavat aineet lisätään voidepohjaan myöhemmin että lämpö ei niitä vaurioita. Toinen syy on se että jos kuumaan rasva-pohjaan lisätään kylmää vesiseosta, voide juoksettuu. Kun rasvaseos ja vesiseos ovat suurinpiirtein saman lämpöisiä voide ei juoksetu. Siksi kattila nostetaan liedeltä ja voideseoksen annetaan hieman jäähtyä ennen muiden aineiden lisäämistä.

Jos olet hyvin allerginen testaa kaikkia raaka-aineita, mitä aiot kasvovoiteeseesi käyttää. Hyvä testialue on esim. käsivarren sisäpuoli. Levitä ainesosaa käsivarteen ja peitä laastarilla, anna aineen olla 12-24 tuntia ja katso tuleeko mitään reaktiota. Jos et reagoinut, voit käyttää ainetta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä ettetkö voisi herkistyä jollekin aineelle vuosien kuluessa.

Olen yrittänyt valita tähän mahdollisimman ympäristö- ja ihmisyställisiä voidereseptejä. Katso myös lopussa olevat linkit. Niistä löytyy hieman varoituksia.

Tarvikkeet:
2 l:n kattila
Kulho, käytetään vesihauteessa kattilassa
Vispilä
Sekoituskauha tai -lusikka
Nuolija
Mittalusikka
Mitta-astioita
Vaaka
Lämpömittari (90 C asteeseen asti riittää)
Purkkeja, valmiille tuotteille

Ohjeita:
Näitä ohjeita voi vapaasti muokata sen mukaan millaista voidetta haluat tehdä tai mitä ainesosia satut löytämään.

Aloe - E-vitamiinivoide (kuivalle, vanhemmalle iholle)
30 ml manteliöljyä
3 g sheavoita
9 g mehiläisvahaa
320 ml tislattua vettä tai appelsiininkukkavettä
20 ml glyseriiniä
20 ml aloegeeliä
4 ml E-vitamiiniöljyä
2-3 tippaa eteeristä öljyä
Sulata vahat, voit ja öljyt kattilassa vesihauteessa. Nosta kattila liedeltä. Sekoita tislattu vesi tai appelsiininkukkavesi, aloe ja glyseriini keskenään ja lisää hieman jäähtyneeseen vaha-öljyseokseen. Vatkaa koko ajan. Kun seos alkaa jähmettyä lisää E-vitamiiniöljy, voit lisätä myös eteeristä öljyä, sen voi jättää poiskin.

Aloe-kookosvoide (kuivalle nuorelle iholle)
25 ml kehäkukkaöljyä
10 g mehiläisvahaa
10 g kookosrasvaa
1 rkl vehnänalkioöljyä
50 ml aloegeeliä
10 g glyseriiniä
(2-3 tippaa eteeristä öljyä)
Sulata vahat ja öljyt kattilassa vesihauteessa. Nosta kattila liedeltä. Sekoita aloe ja glyseriini keskenään ja lisää hieman jäähtyneeseen vaha-öljyseokseen. Vatkaa koko ajan. Kun seos alkaa jähmettyä voit lisätä eteeristä öljyä, sen voi jättää poiskin.

Bambuvoide (ravitseva voide vanhemmalle iholle)
1-2 rkl seesamiöljyä
1 rkl karitevoita
3 tl ruusuvettä
1 tl bambujauhetta
1 tl glyseriiniä
2-3 tippaa geraniumin eteeristä öljyä
6 tippaa greipinsiemenuutetta
2 tippaa E-vitamiinia
Sulata voi ja öljy kattilassa vesihauteessa. Nosta kattila liedeltä. Sekoita ruusuvesi, bambujauhe ja glyseriini keskenään ja lisää hieman jäähtyneeseen vaha-öljyseokseen. Vatkaa koko ajan. Kun seos alkaa jähmettyä voit lisätä greipinsiemenuutteen, E-vitamiinin ja eteeristä öljyä, sen voi jättää poiskin.

Cold cream (kaikille ihotyypeille)
2 rkl mehiläisvahaa
½ dl oliiviöljyä
ripaus booraksia
½ dl ruusuvettä tai tislattua vetä
Mehiläisvaha ja oliiviöljy sulatetaan vesihauteessa korkeassa astiassa, kunnes vaha muuttuu juoksevaksi. Kattila nostetaan liedeltä ja booraksi, ruusuvesi tai tislattu vesi lisätään joukkoon, koko ajan sekoittaen. Kun voide alkaa jähmettyä se kaadetaan purkkiin.

Galenoksen cold cream (kuivalle iholle ja kaikille ihotyypeille)
12,5 ml mehiläisvahaa
50 ml oliiviöljyä
37,5 ml ruusuvettä
Mehiläisvaha ja oliiviöljy sulatetaan vesihauteessa korkeassa astiassa, kunnes vaha muuttuu juoksevaksi. Kattila nostetaan liedeltä ja ruusuvesi lisätään joukkoon, koko ajan sekoittaen. Voidetta sekoitetaan kunnes se on jäähtynyt.

Gelee royale -voide (vanhemmalle iholle)
2 rkl karitevoita
1 rkl arganöljyä
1 rkl avokadoöljyä
3 tl ruusuvettä
1 tl glyseriiniä
1 tl hunajaa tai gelee royalea
2-3 tippaa geraniumin eteeristä öljyä
6 tippaa greipinsiemenuutetta
2 tippaa E-vitamiinia
Sulata vahat ja öljyt kattilassa vesihauteessa. Nosta kattila liedeltä. Sekoita ruusuvesi-glyseriiniseos ja lisää hieman jäähtyneeseen vaha-öljyseokseen. Vatkaa koko ajan. Kun seos alkaa jähmettyä voit lisätä hunajan tai gelee royalen, greipinsimenuutteen, E-vitamiinin ja eteeristä öljyä, sen voi jättää poiskin.

Hunajavoide (herkälle iholle)
3 rkl lanoliinia
½ tl juoksevaa hunajaa
1 tl lesitiiniä
4 rkl vettä
Sulata lanoliini ja hunaja vesihauteessa. Lisää lesitiini ja nosta liedeltä. Anna jäähtyä hieman ja lisää vesi koko ajan sekoittaen. Kun voide alkaa jähmettyä kaada purkkiin.
Veden voi korvata kamomillateellä tai kehäkukkauutteella jos haluaa. Huom! Jos olet allerginen lanoliinille, korvaa lanoliini mehiläisvahalla tai sheavoilla.

Huulirasva I
15 g mehiläisvahaa
10 g kaakaovoita
24 ml manteliöljyä tai seesamiöljyä
Sulata vaha, voi ja öljy kattilassa vesihauteessa. Nosta kattila liedeltä. Sekoita kunnes seos alkaa jähmettyä ja kaada huulipunamuottiin tai pieneen rasiaan.
Voit lisätä joukkoon hieman hunajaa jos haluat.

Huulirasva II
20 g mehiläisvahaa
25 ml auringonkukkaöljyä
10 ml juoksevaa hunajaa
Sulata vaha ja öljy kattilassa vesihauteessa. Nosta kattila liedeltä ja lisää joukkoon hunaja. Sekoita hyvin ja kaada pieneen rasiaan.
Voit lisätä joukkoon hieman E-vitamiinia, jos haluat.
Yskänrokon hoitoon sopivan voiteen saat kun lisäät loppuvaiheessa joukkoon 2 tippaa sitruunamelissan eteeristä öljyä ja 2 tippaa teepuun eteeristä ölkyä.

Huulirasva III
8 g mangovoita
8 g sheavoita
2 g kaakovoita
Sulata voit vesihauteessa. Nosta kattila liedeltä. Sekoita kunnes seos alkaa jähmettyä ja kaada huulipunamuottiin tai pieneen rasiaan.

Huulirasva IV
10 g sheavoita
Sulata voi kattilassa vesihauteessa. Nosta kattila liedeltä. Sekoita kunnes seos alkaa jähmettyä ja kaada huulipunamuottiin tai pieneen rasiaan.

Huulivoide
1 tl aloegeeliä
½ tl kookosöljyä
hieman E-vitamiinia
Sekoita ainekset keskenään ja purkita.

Jalkavoide I
45 ml kasvisöljyä
10 ml mehiläisvahaa
2 tippaa piparmintun eteeristä öljyä
2 tippaa rosmariinin eteeristä öljyä
Sulata öljy ja vaha kattilassa vesihauteessa. Nosta kattila liedeltä. Sekoita kunnes seos alkaa jähmettyä lisää eteeriset öljy ja purkita. Voit käyttää myös eukalyptuksen, salvia, sitruunaruohon tai teepuun eteeristä öljyä.

Jalkavoide II
60 ml manteliöljyä (oliivi-, jojoba- soija- tai kehäkukkaöljy käy myös)
1 tl vaniljajauhetta
15 ml mehiläisvahaa
30 ml kookosrasvaa
15 ml lanoliinia
2-3 tippaa geraniumin, rosmariinin, laventelin tai piparmintun eteeristä öljyä
Sulata öljy ja vahat sekä lanoliini kattilassa vesihauteessa. Nosta kattila liedeltä. Lisää vanilja. Sekoita kunnes seos alkaa jähmettyä lisää eteeriset öljy ja purkita. Voit käyttää myös eukalyptuksen tai teepuun eteeristä öljyä. Huom! Jos olet allerginen lanoliinille, korvaa lanoliini mehiläisvahalla tai sheavoilla.

Jasmiinivoide (rasvaiselle iholle)
2 rkl mehiläisvahaa
2 rkl manteli- tai auringonkukkaöljyä
1 tl lanoliinia
8 rkl tislattua vettä
½ tl booraksia
1 tl hamamelisvettä
1½ tl glyseriiniä
1-2 tippaa jasmiinin eteeristä öljyä
Kolme ensimmäistä ainetta sulatetaan vesihauteessa. Kattila nostetaan liedeltä. Toisessa kattilassa kuumennetaan vesi, glyseriini ja booraksi. Kun booraksi on sulanut lisätään hamamelisvesi. Vesiseos lisätään rasvaseokseen pienissä erissä. Voideseosta sekoitetaan koko ajan kunnes se on jäähtynyt. Kun voide alkaa jähmettyä siihen lisätään eteerinen öljy. Huom! Jos olet allerginen lanoliinille, korvaa lanoliini mehiläisvahalla tai sheavoilla.


Kehäkukkasalva (kuivalle ongelmaiholle)
250 ml seesamiöljyä
100 g mehiläisvahaa
5 ml kehäkukkauutetta
5 ml laventeliöljyä
Mehiläisvaha ja seesamiöljy sulatetaan vesihauteessa korkeassa astiassa, kunnes vaha muuttuu juoksevaksi. Kattila nostetaan liedeltä ja kehäkukkauute lisätään joukkoon, koko ajan sekoittaen. Kun voide alkaa jähmettyä listätään laventeliöljy, koko ajan sekoittaen. Voidetta sekoitetaan kunnes se on jäähtynyt.

Kookosvoide (kuivalle iholle, koko keholle)
80 g kookosrasvaa
1 rkl jojobaöljyä
1 rkl avokadoöljyä
2 tippaa sitruunan eteeristä öljyä
2 tippaa laventelin eteeristä öljyä
Kookosrasva ja öljyt sulatetaan vesihauteessa korkeassa astiassa, kunnes vaha muuttuu juoksevaksi. Kattila nostetaan liedeltä ja eteeriset öljyt lisätään joukkoon, koko ajan sekoittaen. Voidetta sekoitetaan kunnes se on jäähtynyt.

Käsivoide I
3 rkl mehiläisvahaa
½ dl tummaa seesamiöljyä
1 rkl kookosöljyä
1 tl juoksevaa hunajaa
2 rkl vahvaa kehäkukkateetä
2-3 tipaa laventelin eteeristä öljyä
ripaus ruokasoodaa
Mehiläisvaha ja öljyt sulatetaan vesihauteessa korkeassa astiassa, kunnes vaha muuttuu juoksevaksi. Kattila nostetaan liedeltä ja hunaja sekä kehäkukkatee lisätään joukkoon, koko ajan sekoittaen. Kun voide alkaa jähmettyä listätään laventeliöljy ja sooda, koko ajan sekoittaen. Voidetta sekoitetaan kunnes se on jäähtynyt.

Käsivoide II
25 ml kehäkukkaöljyä
10 g mehiläisvahaa
10 g kookosrasvaa
1 rkl vehnänalkioöljyä
2 dl glyseriiniä
3 dl ruusvettä
(2-3 tippaa ruusun eteeristä öljyä tai sitruunan eteeristä öljyä)
Sulata vahat, rasva ja öljyt kattilassa vesihauteessa. Nosta kattila liedeltä. Sekoita ruusuvesi ja glyseriini keskenään ja lisää hieman jäähtyneeseen vaha-öljyseokseen. Vatkaa koko ajan. Kun seos alkaa jähmettyä voit lisätä eteeristä öljyä, sen voi jättää poiskin.

Käsivoide III
2 rkl mehiläisvahaa
4 rkl manteliöljyä
2 rkl kookosrasvaa
4 rkl sitruunamehua
½ tl juoksevaa hunajaa
1-2 tippaa sitruunan eteeristä öljyä
Sulata vahat, rasva ja öljyt kattilassa vesihauteessa. Nosta kattila liedeltä. Sekoita sitruunamehu ja hunaja hieman jäähtyneeseen vaha-öljyseokseen. Vatkaa koko ajan. Kun seos alkaa jähmettyä voit lisätä eteeristä öljyä, sen voi jättää poiskin.

Lanoliini-mehiläisvahavoide (kaikille ihotyypeille)
10 g lanoliinia
14 g mehiläisvahaa
40 g manteliöljyä
40 g ruusuvettä
0,5 g booraksia
2 tippaa eteeristä ruusuöljyä
Lanoliini, mehiläisvaha ja manteliöljy sulatetaan vesihauteessa korkeassa astiassa, kunnes vaha muuttuu juoksevaksi. Kattila nostetaan liedeltä ja ruusuvesi, johon on sekoitettu booraksi lisätään joukkoon, koko ajan sekoittaen. Voidetta sekoitetaan kunnes se on jäähtynyt. Kun voide alkaa hyytyä, siihen lisätään ruusuöljy.
Tähän voidepohjaan voidaan käyttää ruusuveden asemasta mansikkatuoremehua, porkkanatuoremehua, hamamelisvettä, kamomillateetä, timjamiteetä, kurkkumehua, sitruunamehua joka on siivilöity kahvinsuodattimen läpi. Silloin voide sopii ravaiselle tai sekaiholle.
Jos ruusuveden korvaa omenamehulla, sitruunamehulla ja limettimehulla sekä kermalla saa ryppyvoiteen vanhemmalle iholle.
Manteliöljyn asemasta voi käyttää avokadoöljyä, jolloin voide sopii vanhemmalle iholle. Vehnänalkioöljy käy myös vanhemmalle iholle. Huom! Jos olet allerginen lanoliinille, korvaa lanoliini mehiläisvahalla tai sheavoilla.

Manteli-kookosvoide (kaikille ihotyypeille)
1 rkl manteliöljyä
2 rkl kookosrasvaa
2 tippaa omenaviinietikkaa
1 tippa laventelin eteeristä öljyä
Sulata vaha ja öljy kattilassa vesihauteessa. Nosta kattila liedeltä. Sekoita omenaviinietikka ja laventelin eteerinen öljy keskenään ja lisää hieman jäähtyneeseen vaha-öljyseokseen. Vatkaa koko ajan.

Mehiläisvaha-kaakao-lanoliinivoide (kuivalle ja normaalille iholle)
4 g mehiläisvahaa
4 g kaakovoita
10 g lanoliinia
25 g vehnänalkioöljyä
70 g appelsiinikukkavettä
0,2 g bentsoehappoa
Sulata 4 ensimmäistä ainetta vesihauteessa bentsoehapon kanssa. Lisää sitten vehnänalkioöljy. Sekoita seosta kunnes se on tasaista. Nosta kattila liedeltä ja lisää appelsiininkukkavesi vähitellen koko ajan sekoittaen. Jos lisäät nesteen liian nopeasti kerrallaan voide juoksettuu.
Toisen ohjeen mukaan appelsiininkukkavesi lämmitetään ja lisätään yhtä lämpimään seokseen. Tähän tarvitaan sokerilämpömittari.
Voidetta sekoitetaan niin kauan kunnes se on jäähtynyt.Huom! Jos olet allerginen lanoliinille, korvaa lanoliini mehiläisvahalla tai sheavoilla. Jos olet allerginen bentsoehapolle korvaa se 4 tipalla greipinsiemenuutetta.

Mehiläisvaha-kaakao-voide (kaikille ihotyypeille)
1 rkl mehiläisvahaa
2 rkl kaakaovoita
2 rkl kasvisöljyä
1 tl vehnänalkioöljyä
1 rkl vettä tai yrttiteetä
1-2 tippa eteeristä öljyä
Neljä ensimmäistä ainetta sulatetaan vesihauteessa. Kattila nostetaan liedeltä. Vesi tai yrttitee lämmitetään ja sekoitetaan joukkoon pienissä erissä. Voideseosta sekoitetaan koko ajan kunnes se on jäähtynyt. Kun voide alkaa jähmettyä siihen lisätään eteerinen öljy.

Miesten kasvovoide (kaikille ihotyypeille)
1 rkl mehiläisvahaa
2 rkl kaakaovoita
2 rkl jojobaöljyä
1 tl vehnänalkioöljyä
1 rkl vettä, laventelivettä, kamomillateetä tai salviateetä
1-2 tippa eteeristä öljyä (seetri, sypressi, frankinsensi, santeli, patsuli, limetti tai bergamotti)
Neljä ensimmäistä ainetta sulatetaan vesihauteessa. Kattila nostetaan liedeltä. Vesi tai yrttitee lämmitetään ja sekoitetaan joukkoon pienissä erissä. Voideseosta sekoitetaan koko ajan kunnes se on jäähtynyt. Kun voide alkaa jähmettyä siihen lisätään eteerinen öljy.
Tästä saa rauhoittavan voiteen ahavoituneelle iholle kun kaksinkertaistaa mehiläisvahan määrän ja lisää joukkoon 50 ml aloegeeliä ja 5 ml glyseriiniä loppuvaiheessa.

Paksu voidepohja (kuivalle iholle, suojavoiteeksi)
5 g lanoliinia
35 g vaseliinia
9 g oliiviöljyä
40 g tilattua vettä
3 tippaa laventelin eteeristä öljyä
Kolme ensimmäistä ainetta sulatetaan vesihauteessa. Kattila nostetaan liedeltä. Tislattu vesi lämmitetään ja sekoitetaan joukkoon pienissä erissä. Voideseosta sekoitetaan koko ajan kunnes se on jäähtynyt. Kun voide alkaa jähmettyä siihen lisätään laventeliöljy. Huom! Jos olet allerginen lanoliinille, korvaa lanoliini mehiläisvahalla tai sheavoilla.

Perusvoidepohja (kaikille ihotyypeille) I
40 ml jojobaöljyä tai muuta sopivaa öljyä
15 g lanoliinia
20 g mehiläisvahaa
40 ml vettä, teetä, kukkaisvettä, keitettä, yrttihaudetta
2-3 tippaa haluamaasi eteeristä öljyä
Kolme ensimmäistä ainetta sulatetaan vesihauteessa. Kattila nostetaan liedeltä. Vesi-ainesosa lämmitetään ja sekoitetaan joukkoon pienissä erissä. Voideseosta sekoitetaan koko ajan kunnes se on jäähtynyt. Kun voide alkaa jähmettyä siihen lisätään eteerinen öljy.

Perusvoidepohja (kaikille ihotyypeille) II
20 ml mehiläisvahaa
20 ml kookosrasvaa
40 ml manteliöljyä
90 ml tislattua vettä
Sulata vahat ja öljy kattilassa vesihauteessa. Nosta kattila liedeltä. Lisää vesi. Sekoita kunnes seos alkaa jähmettyä.

Perusvoidepohja (herkälle iholle) III
30 ml manteliöljyä
15 ml mehiläisvahaa
30 ml ruusuvettä
30 ml aloegeeliä
Sulata vaha ja öljy kattilassa vesihauteessa. Nosta kattila liedeltä. Anna jäähtyä hieman ja sekoita sillä välin keskenään aloegeeli ja ruusuvesi. Lisää sitten vähin erin koko ajan sekoittaen öljy-vahaseokseen. Jatka sekoittamista, kunnes seos alkaa jähmettyä.

Rasvainen voidepohja (kantapäille ja muille rutikuiville ihoalueille)
12 g mehiläisvahaa
50 g lanoliinia
125 g aprikoosinkiviöljyä tai manteliöljyä
3 ml betsoetinktuuraa
Mehiläisvaha, lanoliini ja aprikoosinkiviöljy sulatetaan vesihauteessa korkeassa astiassa, kunnes vaha muuttuu juoksevaksi. Kattila nostetaan liedeltä ja bentsoetinktuura lisätään joukkoon, koko ajan sekoittaen. Voidetta sekoitetaan kunnes se on jäähtynyt.

Pihkavoide (haavoihin, pykimiin, ajoksiin, kuiville halkeileville kantapäille, märkäisiin haavoihin)
1 kuppi pihkaa
1½ kuppia rypsiöljyä
Laita ainekset kattilaan ja kuumenna koko ajan sekoittaen kunnes pihka sulaa. Siivilöi seos nopeasti purkkiin.
Jos haluat voiteeseen lisätä tehoaineita, esim. koivunlehdistä keitetty vahva tee käy hyvin. Tee lisätään kattilaan samaan aikaan kuin muutkin ainekset ja keittämistä jatketaan kunnes neste on haihtunut.
Rypsiöljyn määrää lisäämällä tai vähentämällä voit tehdä kiinteämpää tai juoksevampaa voidetta makusi mukaan. Älä keitä pihkaa kovin kauan tai saat tervaa.
Pihkavoiteeseen voidaan käyttää männyn tai kuusen pihkaa. Älä vahingoita puita kerätessäsi pihkaa. Muutama viikko kovan myrskyn jälkeen pihkaa löytyy helpommin.
Kun käytät pihkavoidetta levitä voide hyvin puhdistetulle ihoalueelle ja peitä kevyesti hengittävällä sideharsolla. Puhdista alue päivittäin ja laita uusi kerros pihkavoidetta ja puhdas harso, jatka kunnes iho on parantunut.
Anoppini neuvoi keräämään pihkan heti myrskyn jälkeen, mummoni suosi kovaa vanhempaa pihkaa ja toinen mummoni oli sitä mieltä että piti aina kerätä vain juoksevaa pihkaa. Heillä kaikilla oli omat salaiset pihkavoidereseptinsä. Anoppini suosi kylmäpuristettua rypsiöljyä, mummoni käytti sianihraa, toinen mummoni oliiviöljyä. Salaiset ainesosat olivat myös hieman erilaiset. Koska osa salaisista ainesosista on nykyihmisistä hieman ällöttäviä jätän ne mainitsematta.

Rintavoide I (dekolleteen alueelle, vanheneva iho)
50 ml perusvoidepohjaa
3 tippaa aloeta
3 tippaa jasmiinin eteeristä öljyä
1 tippa muskottipähkinän eteerist öljyä
3 tippaa mirhan eteeristä öljyä
3 tippaa frankinsensin eteeristä öljyä
1 tippa kaneliöljyä
3 tippaa manteliöljyä
Valmista ensin perusvoidepohja ja sekoita muut ainekset huolellisesti jäähtyneeseen voidepohjaan. Purkita. Ei sovi imettäville äideille.

Rintavoide II (hoitava ja kiinteyttävä, vanheneva iho)
50 ml perusvoidepohjaa
6 tippaa frankinsensin eteeristä öljyä
3 tippaa risiiniöljyä
6 tippaa santelipuun eteeristä öljyä
3 tippaa ylang-ylangin eteeristä öljyä
Valmista ensin perusvoidepohja ja sekoita muut ainekset huolellisesti jäähtyneeseen voidepohjaan. Purkita. Ei sovi imettäville äideille.

Rintavoide III (hoitava, nuorelle iholle, raskaana oleville)
20 g kaakaovoita
15 g kookosrasvaa
40 ml oliiviöljyä tai jojobaöljyä
Sulata ainekset vesihauteessa. Sekoita koko ajan. Kun kaikki on tasaista massaa nosta liedeltä ja sekoita kunnes seos on huoneenlämpöistä. Purkita. Sopii myös imettäville äideille.

Ruusuvoide
ja Ruusukäsivoide löytyvät täältä: Ruusu, ruusunterälehdet ja ruusunmarjat - mitä niistä voi tehdä?"

Ryppyvoide (vanhenevalle iholle ja vanhalle iholle)
2 rkl mehiläisvahaa
2 rkl kaakaovoita
2 rkl manteliöljyä
1 tl vehnänalkioöljyä
1 tl viinirypälemehua
1 tl sitruunamehua
4 tl tomaattimehua
50 ml aloegeeliä
1-2 tippa eteeristä öljyä (ruusu, neroli tai ylang-ylang)
Neljä ensimmäistä ainetta sulatetaan vesihauteessa. Kattila nostetaan liedeltä. Annetaan jäähtyä huoneenlämpöiseksi, muut ainekset lisätään pienissä erissä. Voideseosta sekoitetaan koko ajan kunnes se on jäähtynyt. Kun voide alkaa jähmettyä siihen lisätään eteerinen öljy.

Suklaa-kaakaovoide (kuivalle iholle)
80 g kaakaovoita
5 g suklaata (hyvin tummaa)
1 rkl manteliöljyä
Kaikki ainekset sulatetaan vesihauteessa korkeassa astiassa, kunnes vaha muuttuu juoksevaksi ja suklaa sulaa. Kattila nostetaan liedeltä ja seosta sekoitetaan kunnes se alkaa jähmettyä. Purkitetaan.

Tiikeribalsami (nivelkolotuksiin, lihaskolotuksiin, hyönteisten puremiin, yskään, nuhaan jne.)
50 g lanoliinia
100 g kookosrasvaa
2 tippaa piparmintun eteeristä öljyä
2 tippaa kajuputtiöljyä (teepuuöljy käy myös)
1 tippa kamferiöljyä
1 tippa neilikkaöljyä
1 tippa minttuöljyä
1 tippa eukalyptusöljyä
3 tippaa laventelin eteeristä öljyä
3 ml bentsoetinktuuraa
Lanoliini ja kookosrasva sulatetaan vesihauteessa korkeassa astiassa, kunnes seos muuttuu juoksevaksi. Kattila nostetaan liedeltä ja seosken annetaan jäähtyä, koko ajan sekoittaen. Kun seos alkaa muuttua voidemmaiseksi lisätään öljyt. Jos kaikkia öljyjä ei löydy, ei haittaa mitään. Tästä seoksesta tulee vahvaa vähemmälläkin. Sekoita lopuksi vielä bentsoetinktuura joukkoon. Sekoita koko ajan kunnes seos on jäähtynyt.
Tämä voide ei sovi herkkäihoisille eikä pienille lapsille.

Urheiluvoide (hierontaan, lihaksille)
15 g mehiläisvahaa
15 g kaakaovoita
50 g kookosrasvaa
30 ml manteliöljyä
60 ml tislattua vettä
2 tippaa rosmariinin eteeristä öljyä
1 tippa mustapippurin tai mustakuusen eteeristä öljyä (männyn-, katajan- tai kuusen eteerinen öljy käy myös)
Sulata vaha, voi, rasva ja öljy kattilassa vesihauteessa. Nosta kattila liedeltä. Lisää tislattu vesi hieman jäähtyneeseen vaha-öljyseokseen. Vatkaa koko ajan. Kun seos alkaa jähmettyä voit lisätä eteeriset öljyt.

Vauvanvoide I (vauvalle tai herkälle iholle)
40 ml jojobaöljyä tai oliiviöljyä
15 g kookosrasvaa
20 g mehiläisvahaa
40 ml ruusuvettä
2-3 tippaa bergamotin eteeristä öljyä
Kolme ensimmäistä ainetta sulatetaan vesihauteessa. Kattila nostetaan liedeltä. Ruusuvesi lämmitetään ja sekoitetaan joukkoon pienissä erissä. Voideseosta sekoitetaan koko ajan kunnes se on jäähtynyt. Kun voide alkaa jähmettyä siihen lisätään eteerinen öljy. Eteerisen öljyn voi jättää poiskin.

Vauvanvoide II (vauvalle tai herkälle iholle)
100g sheavoita
30 g mehiläsivahaa
170 g oliiviöljyä
Sulata ainekset vesihauteessa. Sekoita koko ajan. Kun kaikki on tasaista massaa nosta liedeltä ja sekoita kunnes seos on huoneenlämpöistä. Purkita.

Vitamiinivoide I (kaikille ihotyypeille, väsyneelle iholle)
40 ml jojobaöljyä tai muuta sopivaa öljyä
15 g lanoliinia
20 g mehiläisvahaa
40 ml ruusuvettä
10 g glyseriiniä
1 g E-vitamiinia
5 g A-vitamiinia
2-3 tippaa ruusun tai frankinsensin eteeristä öljyä
Kolme ensimmäistä ainetta sulatetaan vesihauteessa. Kattila nostetaan liedeltä. Ruusuvesi ja glyseriini lämmitetään ja sekoitetaan joukkoon pienissä erissä. Voideseosta sekoitetaan koko ajan kunnes se on jäähtynyt. Kun voide alkaa jähmettyä siihen lisätään vitamiinit ja eteerinen öljy.

Vitamiinivoide II
40 ml jojobaöljyä tai muuta sopivaa öljyä
30 g mehiläisvahaa
40 ml ruusuvettä
10 g glyseriiniä
1 g C-vitamiinia (jauhe)
Kaksi ensimmäistä ainetta sulatetaan vesihauteessa. Kattila nostetaan liedeltä. Ruusuvesi ja glyseriini lämmitetään ja sekoitetaan joukkoon pienissä erissä. Voideseosta sekoitetaan koko ajan kunnes se on jäähtynyt. Kun voide alkaa jähmettyä siihen lisätään C-vitamiini.
Tästä voiteesta saa ihottumavoiteen lisäämällä joukkoon kehäkukkatinktuuraa tai kamomillatinktuuraa 2 rkl.


Katso myös:
Tee itse hiusväri
Tee itse meikkituotteet
Tee itse puhdistusaineet kasvoille

8.2.10

Varastamista, näpistämistä ja luvatonta haltuunottoa

Suomen rikoslaki

28 LUKU (24.8.1990/769)
Varkaudesta, kavalluksesta ja luvattomasta käytöstä
1 § (24.8.1990/769)
Varkaus
Joka anastaa toisen hallusta irtainta omaisuutta, on tuomittava varkaudesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.
Yritys on rangaistava.
2 § (24.8.1990/769)
Törkeä varkaus
Jos varkaudessa
1) anastamisen kohteena on erittäin arvokas omaisuus,
2) anastamisella aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa,
3) rikoksentekijä käyttää hyväkseen rikoksen uhrin avutonta tai hädänalaista tilaa,
4) rikoksentekijä tai osallinen varustautuu teon toteuttamista varten ampuma-aseella, räjähdysaineella taikka muulla näiden kaltaisella vaarallisella välineellä tai
5) rikoksentekijä murtautuu asuttuun asuntoon
ja varkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä varkaudesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
3 § (24.8.1990/769)
Näpistys
Jos varkaus, huomioon ottaen anastetun omaisuuden arvo tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava näpistyksestä sakkoon.
Yritys on rangaistava.
4 § (24.8.1990/769)
Kavallus
Joka anastaa hallussaan olevia varoja tai muuta irtainta omaisuutta, on tuomittava kavalluksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.
Kavalluksesta tuomitaan myös se, joka anastaa löytämiään tai erehdyksen kautta haltuunsa saamiaan varoja tai muuta irtainta omaisuutta.
Kavalluksesta tuomitaan niin ikään se, joka saatuaan toimeksiannon perusteella tai muulla sellaisella tavalla haltuunsa varoja, joiden arvo hänen on tilitettävä toiselle, oikeudettomasti käyttämällä sanottuja tai niiden tilalle tulleita varoja taikka muulla sellaisella tavalla aiheuttaa tilitysvelvollisuuden täyttämättä jäämisen joko sovittuna tai muuten edellytettynä aikana.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun anastamisen yritys on rangaistava.
5 § (24.8.1990/769)
Törkeä kavallus
Jos kavalluksessa
1) kohteena on erittäin arvokas omaisuus tai suuri määrä varoja,
2) aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa tai
3) rikoksentekijä käyttää hyväkseen erityisen vastuullista asemaansa
ja kavallus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kavalluksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritykseen on vastaavasti sovellettava, mitä 4 §:ssä on yrityksestä säädetty.
6 § (24.8.1990/769)
Lievä kavallus
Jos kavallus, huomioon ottaen anastetun omaisuuden arvo, oikeudettomasti käytettyjen varojen määrä tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä kavalluksesta sakkoon.
7 § (24.8.1990/769)
Luvaton käyttö
Joka luvattomasti käyttää toisen irtainta omaisuutta taikka kiinteää konetta tai laitetta, on tuomittava luvattomasta käytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
8 § (24.8.1990/769)
Törkeä luvaton käyttö
Jos luvattomassa käytössä
1) tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai
2) aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa tai haittaa
ja luvaton käyttö on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä luvattomasta käytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
9 § (24.8.1990/769)
Lievä luvaton käyttö
Jos luvaton käyttö, huomioon ottaen se, että rikos ei ole omiaan aiheuttamaan merkittävää vahinkoa tai haittaa, tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä luvattomasta käytöstä sakkoon.
9 a § (12.7.2002/614)
Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus
Joka ottaa luvattomasti käyttöönsä toisen moottorikäyttöisen kulkuneuvon, on tuomittava moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.
Yritys on rangaistava.
9 b § (12.7.2002/614)
Törkeä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus
Jos moottorikulkuneuvon käyttövarkaudessa
1) tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai
2) aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen tai muuten erityisen tuntuvaa vahinkoa tai haittaa
ja moottorikulkuneuvon käyttövarkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
9 c § (12.7.2002/614)
Lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus
Jos moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, huomioon ottaen se, että rikos ei ole omiaan aiheuttamaan merkittävää vahinkoa tai haittaa, tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta sakkoon.
10 § (24.8.1990/769)
Luvaton pyynti
Joka luvattomasti metsästää toisen metsästysalueella tai kalastaa tai muuten pyytää toisen kalavedessä taikka ylittää lakiin, lupaan, sopimukseen tai päätökseen perustuvan metsästys- tai kalastusoikeutensa, on tuomittava luvattomasta pyynnistä sakkoon.
Luvattomasta pyynnistä tuomitaan myös se, joka tahallaan luvattomasti pyydystää tai tappaa rauhoittamattoman eläimen sellaisella alueella, jolla hänellä ei ole tähän oikeutta tai lupaa. (14.6.2002/515)
11 § (24.8.1990/769)
Hallinnan loukkaus
Joka luvattomasti
1) ottaa haltuunsa, siirtää tai piilottaa toisen hallinnassa olevaa irtainta omaisuutta,
2) käyttää toisen pihamaata kulkutienään taikka toisen hallinnassa olevaa maata rakentamalla, kaivamalla tai muulla sen kaltaisella tavalla tai
3) ottaa haltuunsa toisen hallinnassa olevaa maata taikka rakennuksen tai sen osan,
on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, hallinnan loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Hallinnan loukkauksena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta.
12 § (24.8.1990/769)
Vakuusoikeuden loukkaus
Joka loukkaa toisen pantti- tai pidätysoikeutta
1) hävittämällä, vahingoittamalla, ottamalla haltuunsa tai käyttämällä omaisuuttaan tai
2) luovuttamalla omaisuuttaan tai muulla tavalla määräämällä siitä,
on tuomittava vakuusoikeuden loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Vakuusoikeuden loukkauksesta tuomitaan myös se, joka rikoksen kohteena olevan omaisuuden omistajan puolesta tekee 1 momentissa tarkoitetun rikoksen.
12 a § (24.5.2002/400)
Murtovälineen hallussapito
Joka ilman hyväksyttävää syytä pitää hallussaan sellaista avainta toisen lukkoon taikka tiirikkaa tai muuta välinettä, jota voidaan perustellusti epäillä pääasiassa käytettävän tunkeutumiseen toisen hallinnassa olevaan suljettuun tilaan rikoksen tekemistä varten, on tuomittava murtovälineen hallussapidosta sakkoon.
13 § (24.8.1990/769)
Määritelmät
Tämän luvun säännöksiä sovelletaan myös, kun teko kohdistuu yhteiseen omaisuuteen, johon tekijällä on osuus.
Mitä 1–6 §:ssä on irtaimesta omaisuudesta säädetty, sovelletaan myös sähköön tai lämpöön, joka on saatettu taloudellisesti hyväksi käytettävään muotoon.
Tämän luvun 4–6 §:n säännöksiä sovellettaessa pidetään tekijän hallussa olevina myös toisen tilillä olevia varoja, jos tekijällä on oikeus siirtää tai nostaa niitä.
14 § (24.8.1990/769)
Jokamiehen oikeuksista
Tämän luvun säännökset eivät koske maassa olevien kuivien risujen, maahan pudonneiden käpyjen tai pähkinöiden taikka luonnonvaraisten marjojen, sienten, kukkien tai, jäkälää ja sammalta lukuun ottamatta, muiden sellaisten luonnontuotteiden keräämistä toisen maalta.
15 § (12.7.2002/614)
Syyteoikeus
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 3, 6–9, 9 c eikä 10–12 §:ssä tarkoitetuista rikoksista, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi taikka ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.
Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös 1, 4 ja 9 a §:ssä tarkoitettuja rikoksia, jos
1) rikoksentekijä asuu yhteistaloudessa asianomistajan kanssa ja rikoksen kohteena on tässä yhteistaloudessa oleva omaisuus,
2) rikoksen kohteena on rikoksentekijän puolison, sisaruksen tai suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevan sukulaisen omaisuus tai
3) rikoksentekijä on kuolinpesän osakas ja rikoksen kohteena on pesän omaisuus.

Jos edellinen tuntui lievältä, tässä on hieman tiukempaa tekstiä vuosisatojen takaa.

Ruotsin valtakunnan laki 1734
XL. Lucu
Warcaudesta
1.§. Se cuin ensimmäisen erän warasta calua eli rahaa, ylitze kymmenen talarin; tehköön sackoa colme kerta nijn paljon cuin sen warastetun hinda on. Jos ei hän woi sackoa maxaa; kärsiköön ruumillans, cuitengin ei corkiammalda, cuin warcauden werran jälken.
2.§. Jos jocu warasta usiammasa paicasa, cuin yhdesä, eli eri ajoilla, ja ei ennen ole ollut warcaudesta Oikeuteen wiety ja rangaistu; nijn pitä custakin warcaudesta erittäin paicallans tutkittaman, ja siellä coeteldaman, jos hän warcauteen wicapää on; käyköön sitte tuomio warcaab ylitze caickein edestä, cusa hän wijmein Laisa käytetän, ja rangaistacon nijncuin se, joca ensimmäisen kerran warastanut on.
3.§. Jos waras warcauden tähden toisen kerran Oikeuteen wiedään; maxacon sackoa, neljäkertaisen warcauden werran. Jos ei hän woi sackoa maxaa; kärsilön ruumillans, cuin sanottu on, ja silloin enätän rangaistus wijdellä parilla raippa-witzoja, eli näljällä parilla witzoja. Jos hän tule colmannen kerran jällens, ja warcaus astu sataan talarijin; hirtettäköön, joco se on mies eli waimo. Jos warcaus on wähembi, pääsköön hengelläns: mutta kärsiköön ruumilla warcauden werran jälken, ja tehköön työtä come wuotta Cuningaan wangiudes. Jos hän warasta neljännen erän; hirtettäköön.
4.§. Caicki se cuin warastettu on, pitä jällens maxettaman, ennen cuin sacko ulos otetan. Jos ei waras sitä woi; sowittacon asianomaisen työllä, cosca waras ei tule hengeldä pois, eli Cuningaa työhön tuomittu ole.
5.§. Jos jocu warasta hedelmitä puutarhasta, humalistosta, naurismaalda eli caalimaalda, herneitä, härkäpapuja, tammenterhoja eli pähkinöitä, täyden miehen tacan, eli cuorman, eli warasta ja poiswie yhden cuorman, toisen hacatuita puita, hirsiä ja aidaxia, seisocoon warcaan oikeuden. Jos se on wähembu, nijn tehköön sackoa, cuin näpistelemisestä sanotaan.
6.§. Joca itzens sisälle cangotta johonguun paickaan eli huoneeseen warastamaan, waicka hän ei mitäkän löydä eli ota; rangaistacon ensimmäsiellä erällä, yhdexällä parilla raippa-witzoja, eli seitzemällä parilla witzoja. Jos se tapahtu toistamiseen; olcon caxikertainen rangaistus. Jos hän taas tule colmannen kerran; kärsiköön seitzemäncolmattakymmendä paria raippa-witzoja, eli yxicolmattakymmendä paria witzoja: ja neljännellä erällä cuusineljättäkymmendä paria raippa-witzoja, eli seitzemäncolmattakymmentä paria witzoja. Jos hän myös silloin on jotain warastanut, kärsikön sen edestä erittäin, cuin on ennen sanottu.
7.§. Jos waras murta itzens sisälle läpi ackunan, eli muutoin taloon, eli huoneseen yöcautena, ja saa haawoja eli tule tapetuxi; olcon mitätöinä. Jos hän teke wastuxen joco se on yö eli päiwä; olcon sama laki. Jos hän teke nijlle wahingota jotca omans warjella tahtowat; olcon cahdenkeraisesa sacosa; ja kärsikön sijnä siwusa coto rauhan ricoxen edestä.
8.§. Jos muu mies ota warcaan kijnni, cuin se, joca oikia asianomainen on, eli calusa waaria pitämän pidäis; nijn on hänen omans caxikymmenes penningi caikesta sijtä cuin warcaan myötä sijnä hänen omansa oli.
9.§. Jos asianomainen itze ei tahdo warcaan päälle candaa Oikeudesa; nijn candacoon se, jonga Cuningaan puolesta päälle candaa tule, ja nauticoon asianomaisen oikeuden.
10.§. Joca tahdollans päästä warcaan, ja hänen pois tieldä toimitta, sitten cuin hän kijnni otettu ja wangittu on; kärsiköön nijncuin Rangaistus Caaresa, ja ennen täsä Caaressa eroitetaan.

XLI.Luku
Jos usiammat ynnä warastawat/eli jocu tule sijhen haucutelluxi/eli käsketyxi; taicka muutoin warcaudesa osallinen on.
1.§. Jos caxi eli usiammat lijttäwär itzens ynnä warastamaan; nijn pitä cukin coconaisen warcauden werran jälken rangaistaman, ehkä cuinga he sen keskenäns jacaneet owat. Jos se cuin omaans paitzi on, nautitcon sen jällens, hänen omaisudestans, jolla on wara maxaa.
2.§. Jos jocu hacuttele eli käske lapsi-ikäisen canssans warastamaan: eli jos mies sen teke waimons canssa; wanhemmat lastens, orwoin holhoja wallanalaisen canssa; esimies sen canssa, joca hänen cuuliaisudens alla on, isändä eli emändä palcollistens eli coturins canssa: seisocon saman oikeuden, cuin se joca toisen kerran warastanut on. Jos hän toistamiseen sencaldaisesa työsä löytään, ja warcaus nouse sadan talarinylitze; hirtettäkön: ja se, joca haucuteldu eli käsketty oli warastamaan, rangaistacoon, nijncuin muu waras, jos hän täyteen ikään tullut on.
3.§. Jos jocu on muutoin warasta autanut neuwolla, eli työllä; seisocon saman oikeuden cuin waras itze. Joca tietens on kätkenyt eli nauttinut hänen canssans, eli edelläkättä tietänyt, että warcaus tapahtuman piti, ja ei sitä ilmoittanut; eli tiesi warastetuxi ja autti sitä salamaan, eli myös muulla tawalla on warcautta edesauttanut: seisocoon warcaan oikeuden.

XLI.Lucu
Coto-warcaudesta ja julmasta sisu-warcaudesta
1.§. Jos palcollinen eli muu käskyläinen warasta, näpistele, eli aicomuxella jotain tuhla eli sla isändäns omaisuudesta; se olcon caicki cahenkertainen sacon alla, muuta näpistelemistä ja warcautta wastan.
2.§. Jos jocu warasta wähän eli paljon, cosca tulipalo, wedenhätä, haaxiricko, wäkiwalda eli wihollinen päälle tule ja ahdista, eli myös jotakin cuin sencaldaisesta waarasta ja hädästä corjattu on; se hirtettäkön.
3.§. Jos hahdenhaldia, calunwetäjä, eli heidän wäkens warasta sitä cuin heille annettu culjettaa, eli tallelle pitää; maacoon sen jällens; ja tehkön sackoa wierasten holhoja, eli Crouwari maja-mieheldä warasta.
4.§. Jos jocu wieckaudella otta lapselda joca nuorembi on cahtatoistakymmendä ajastaica, eli sildä cuin mielipuoli on, waatteita, caunistusta, eli muuta mitä ikänäns he candawat; eli jos jocu warasta saunasa; eli sildä joca rascasa taudisa macaa; eli joldaculda cuolleelda ihmiseldä; eli macawalda kedolla; eli sijnä cusa yhteinen lijckuwainen tauti huonesa on: olcon myös sama laki.
5.§. Jos jocu warasta sijtä hahdesta, eli calusta, cuin rahdandunut ja ilman wäke maalle tulut on; rangaistacon cuin nyt on sanottu.

XLIII. Lucu
Sijtä/joca warasta ulcona kedolla; ja jos jocu otta toisen miehen wenhen/eli hewoisen; taicka lypsä hänen lehmäns/lambaans/eli wuohens.
1.§. Jos jocu warastaa pellolda, eli nijtulda, eloo leicattua, eli lieckamatoinda, heiniä eli olkia suowatuita, eli suowamattoia; eli toisen miehen hewoisen, eli carjaa, jotca ulcona kedolla syötteellä käywät, aidan sisällä, eli ulcona aidasta; olcon se caxikertaisesa sacosa.
2.§. Sama laki olcon, cusajocu warasta mettiäis-patzan, eli calaa toisen miehen lamicosta, cala-arcusta, wercoista, merroista, catitzoista, eli muista cala-pyydyxistä: linduja ja metzän-eläwitä jahti -pyydyxistä, eli itze pyydyxet, ja muuta sencaldaista.
3.§. Jos jocu otta ja nautitze ilman lainamata eli wuoromata, toisen miehen wenhen, eli aloxen, eli hewoisen, ja coetellan, että hän sen on tehnyt ilman pahaa ja wihaista aicomusta; maxacon caxikertaisen wuoron, ja caiken wahingon.
4.§. Jos jocu lypsä tisen miehen lehmää, lammasta, eli wohta; seisocon Käräjä- eli Raadituwan owen edes yhden hetken, maito-astia kädesä.
5.§. Jos jocu repi toisen aidan, ja laske eläimen pellolle, eli nijtulle, eli muihin tiluxijn; käsikön nijncuin Rakennus aaressa sanottu on.

XLIV. Lucu
Sijtä/joca pane ulos-tecoa ja rasitusta Cuningan werollisen alamaisen päälle.
1.§. Jos jocu roheken panna weoa, ulos-tecoja eli muuta rasitusta Cuningan alamaisen päälle; eli petollisesti otta corkeamba tullia ja weoa ulos, cuin suostuttu ja päälle-pandu on; maxacon wahingon, ja seisocon cahenkeraisen warcan-oikeuden.
2.§. Se Cuningan wirca-mies ylhäinen eli alhainen, cuin itze eli muiden cautta ylitze puhu, eli wiettele alamaisia johongun calun cocomiseen, custannuxeen, ulostecoon, eli työhön; maxacon wahingon, pandacon pois wiralda, ja wetäkön sackoa caxi sata talaria. Jos hän semmoista wastanotta, cosca se nijncuin wapasta mielestä taritan; wetäkön sackoa sata talaria, ja andacon sen jällen cuin hän otti.

XLV. Lucu
Sijtä/joca petollisesti tygöns wetä Cruunun sisälle-tulon; nijn myös/jos Ylöscando-mies jotain sijtä hucka.
1.§. Se cuin petollisesti wetä alans Cruunun sisälle tuloo; seisocon caxikertaisen warcauden-oikeuden.
2.§. Jos Ylöscandomies kääppi Cruunun, Caupungin, eli muita yhteisiä rahoja, ja nijtä hucka; pandacon pois wiralda, ja maxacon ne cuuden talarin caswon canssa joca sadalta; tehkön myös sijhen tygö sackoa neljäkymmendä talaria joca sadan edestä cuin hän tygöns kääppinyt on. Jos ei hän taida täytä jällens maxaa, ja se on wähembi eli sataan talarijn asti; tehkön työtä Cuningan linnasa eli watustuxesa, yhden wuoden. Jos se astu jotakin sen ylitze, eli caheen sataan talarijn; tehkön työtä cuin sanottu on, caxi ajastaica, ja nijn edespäin. Jos se astu ylitze yhdexän sata talaria, eli tuhandeen asti; tehkön työtä kymmenen ajastaica. Jos hän on kääppinyt jotain sen ylitze, tehkön työtä caiken elinaicans. Jos se käy ylitze cahen tuhannen talarin, nijn hirtettäkön: Ja käykön ei sitä wähemmin caikisa näisä tiloisa, hänen omaisudensa maxoxi. Jos hänen taita wahingon maxaa waan ei sackoja, ja ne astuwat tuhandeen talarijn, eli sen ylitze; nijn istucin yhden cuucauden Cuningan wangiudesa wedellä ja leiwällä. Jos sacot ovat wähemmät; rangaistacon sencaldaisella wangiudella cahdexan, eli neljäntoistakymmendä päiwä, eli colme wijckoa, nijncuin Tuomari sen coettele.

XLVI. Lucu
Kircko-warcaudesta
1.§. Joca warasta jotakin Kircosa, joco se on Kircon omaisutta, eli muilda sinne tallelle panda, ja se on sadan talarin eli enämmän werta; nijn hirtettäkön.
2.§. Jos jocu siellä warasta wähemmmän cuin sadan talarin werran; olcon cahdenkeraisesa sacosa; tehkön myös sijhen tygö työtä Cuningan Linnasa eli Warustuxesa, yhden eli usiammat wuodet, sen jälken cuin ricos on.
3.§. Joca warasta jotakin toiselda Jumalan palweluxen alla, taicka Kircon sisällä ja mualla, cusa julkinen Jumalan palwelus pidetän, eli warasta ulcona Kircon-mäellä, hewoisen, eli mitä hywäns; tehkön cahdenkertaisen warcaan sacon.
4.§. Sama laki olcon sijtä, joca warasta josacusa ruumis-huonesa, eli caiwa ylös cuolleen ruumin, ja otta käärilijnan, arcun eli pugun, eli warasta waiwaisten-huonesa, eli Kircon esi-huonesa; elickä waiwaisten almukätköstä joca ulcona Kircosta on.

XLVII. Lucu
Näpistämiestä/taicka sijtä cuin warastele.
1.§. Jos jocu otta eli näppi kymmenen talarin werran, eli wähemmän, se ei mahda warcaudexi cutzuttaa: waan andacon hän sen tacaisin, ja tehkön sackoa puolen sen werta. Jos ei hän sitä woi; kärsikön colmen päiwän wangiuden, ja sowittacon asianomaisen työllä. Jos hän sen teke toisen erän; maxacon tacaisin, ja sackoa tioisen sen werran. Jos se tapahtu colmannen erän; seisocon warcaan-oikeuden.

XLVIII. Lucu
Löytämisestä ja löyty-calusta/ja cuinga se pitä ylöscuulutettaman.
1.§. Joca jotain löytä, hänen pitä sen cohta ilmoittaman, ja cuuluttaa andaman colme Sunnundaita perätyxin, lähimmäisesä Kircosa maalla, eli caikisa Caupungin Kircoisa; nijn myös Kihlacunnan Käräjäsä, eli Raadituwasa. Jos se tule joca cadottanut on, ja osotta että se on hänen; ottacon omansa jällens ja andacon cohtullisen löytöpalcan. Jos ei hän tule yön ja wuoden sisällä, sitten cuin cuulutettu on; ottacon Cuningas caxi osaa, ja colmannen osan löytäjä.
2.§. aarniosta ja wedenpohjasta löytystä tawarasta, eli muusta sencaldaisesta, johonga omistajata ei löydy, ottacon maan-isändä puolen ja löytäjä toisen puolen. Jos se on wanhaa mynttiä, culdaa, hopaa, cuparia, mitallia, eli muita taito-cappaleita; nijn putän hänen sen Cuningalle tarjoaman. Jos Cuningas sen lunasta; andacon hänelle täyden hinnan, ja cahdexannen osan werran sijen tygö: sen hinnan pitäkön se cuin löysi. Meri-hyljystä ja Laiwa-löydöstä, eroitetan Meri-Laisa.
3.§. Joca löytä hewoisen, härjän, lehmän, lamban, wuohen, eli mingä eläimen tahtons; andacon kerran cuulutetta, ja nautitcon isännäldä ruocon ja caiken muun custanuxen, sitten cuin se hyödytys lucuun tullut on, cuin hänellä sijtä on ollut. Jos syytä on epäluuloon, sitä wasta, joca sano löytänens; nijn pitä häen itzens warcaudesta puhdistaman culutuxella ja todistuxilla, ja omalla walallans, ettei hän sitä eläindä pahudella ja cawaludella, waan nijncuin culcu eläimen ylös ottanut. Jos ei oikia omistaja tule, yön ja wuoden sisällä; nijn pitäkön eläimen se cuin löysi.
4.§. Jos jocu löytä kimalaisia toisen tiluxilda, ja ei anna cuuluttaa, mutta otta ne pois; käykön sijtä cuin seurawaises §.sanotan. Jos jocu asetta ylös tyhjän kijmalais patzan metzään, eli mualle; eli rualla ja syöttellä hucuttele tygöns toisen miehen kijmalaiset; tehkön sackoa colme talaria; ja andacon ne tacaisin.
5.§. Jos jotain löydän, ja ei anneta nijn cuulutettaa, cuin sanottu on; andacon jällens, ja tehkön sacoa caxi cuin hän löysi, eli sijtä salannut eli hucannut on.

XLIX. Lucu
Jos warastett calu ostetan/ eli pantixi otetan; ja cuinga jocu mahta itzens warcaudesta puhdista; nijn myös sijtä/joca petollisesti omista toisen miehen calua.
1.§. Jos jocu osta eli otta pandixi sitä cuin hän tietä warastetuxi; seisocon warcan oikeuden; ja joca omans paitzi on, ottacon sen laillisesti jällens, ilman lunastusta. Jos jocu sildä jotain osta, josta epäluulo on; tehkön sackoa kymmenen talaria, ja andacon jällens sen cuin hän nijn osti, jos calu on warastettu.
2.§. Jos päälle-puhe tehdän sijtä cuin warastettu on, ja jocu sano sen ostanens, eli tahto muulla tawalla, saama-miehen cautta eli todistuxilla osotta hänen oikeudens; nijn se calu pitä Oikeuteen, eli talollisen mihen taan pandaman, ja saama-mies, eli todistuxet edestuotaman. Jos se tapahtu sen ajan sisällä cuin Tuomari eteen pane; olcon hän syytöin, joca puolestans woipi poistaa, ja silloin wastatcon se jonga tygö se johdatetan. Jos ei hän taida laillista saamista osoittaa, andacon sen los, josta päälle puhe tehdän, ja tehkön itzens warcaudesta puhtaxi omalla walallans, jos Tuomati sen cohtullisexi coettele. Jos ei hän woi walalle käydä; seisocon warcan-oikeuden. Jos hänellä on todistus, että hän sen rehellisesti ostanut on, ehkä ei hän saama-miestä edestuoda taida; olcon syytöin.
3.§. Jos jocu pane merkin sen päälle, joca toisen oma on, joco se on cuollut eli eläwä: eli pane merkin toisen merkin päälle, ja tahto jotain sillä itzellens omistaa; seisocon warcan-oikeuden.

L. Lucu
Jos lapsi-ikäinen warasta
1.§. Jos lapsi-ikäinen warasta, cuin ei ole wijsitoistakymmendä ajastaica täyttänyt; andacon sen warastetun jällens, nijn usein cuin se tapahtu; ka curitettacon wanhemmildans eli Holhojaldans. Joca lapsi-ikäistä sijhen haucuttele eli wiettele, rangaistacon cuin ennen sanottu on.

LI. Lucu
Salaisesta cotowiemästä
1.§. Jos mies salaisesti jotain pois wie waimoldans; eli waimo miehldäns; eli lapset wanhemmildans, eli ne toinentoiseldans, cuin calun yhteydes owat; olcon heidän woimasans, jos he sitä syypäätä sen tähden lailisesti etziä tahtowat. Jos asia tule Tuomarin eteen; nijn coetelcon hän aicomuxen ja asian haarat, ja sowittacon rangaistuxen sen jälken.

LII. Lucu
Cuinga jocu mahta omans jällens-ottaa/eli toisen lailisesti warcauteen sitoa/ja sijtä tuktia eli teidusta andaa; ja jos toiselda jotain calua ilman syytä poiswieroitta tahdotan.
1.§. Ei mahda cucan itzemielisesti tacaisin ottaa sitä cuin hän omaxens tunde, joco se on häneldä warastettu, eli hän on sen cadottanut; waan turwatcon sijtä Käskynhaldiaan, eli Tuomarijn; cuitengin mahta hän sen sildä tacaisin otta, joca on irtain mies, eli luullan carcawan, eli cusa warastettu calu tuoresa työsä löytän.
2.§. jos aihetta on, eli jotain tietoa, cuhunga waras, eli warcan calu tullut on; nijn anocon lupa kihlacunnan Waoudilda, eli Nimitysmieheldä maalla, taicka Pormestarilda ja Raadilda caupungisa, siellä teidustaa, ja sanocon mitä häneldä pois tullut on ja ningä caldaista, nijn myös hänen perustuxens sijhen: nijncuin, että se epäluulon alainen on ennen warastanut, eli että sencaldaisia warcaus caluja hänen tykönäns nähty on; eli että hän nijtä on myynyt; taicka että hän pitä itzens lymysä, ja näky syyn selkääns ottawan; eli että hän on ollut muiden seurasa, joilla warcaus syystä taitan soimattaa: näisä ja usiammisa sencaldaisisa tiloisa, ei mahdeta hakemista häneldä kielttää, waan mengön hän sinne cahden Lautamiehen eli cahden wannotetun caupugin palweljan, taicka muiden wieraten miesten canssa; ja ilmoitacon siellä kylän miehille eli isännälle, että he sinne lähetetyt owat. Jos ei löydä sitä cuin perän haetan; nijn osottacon se joca tiedustusta anoi; eli tehdkön walans, että hänen omans pois tullut on, ja ettei häenn pahan suomasta tiedustusta hakenut ole. Ei cucan mahda toisin, itzeotetusta wallasta, teidusta. Jos jocu sen teke, ja ei löydä warcautta; tehkön sackoa kymmenen talaria ja täyttäkön wahingon.
3.§. Jos kylänmies eli isändä asettaa itzens wastuxeen, ja ei tahdo sallia sencaldaista tiedustusta, waan carca nijden päälle jotca tiedustaman pitä, hosumisella ja lyömisellä, eli häwäistys sanoilla; rngaistacon nijncuin 18. Lugusa 9.§. täsä Caaresa sanottu on.
4.§. Jos ei isändä itze ole cotona, waan emändä; käykön tiedustus yhtä hywin eteens. Jos hän on naimatoin, jan anda jongun muun huonettans hallita, olcon sama laki.

Raamattu sanoo asian selvästi ja ytimekkäästi: Älä varasta!

Raamattu ja varastaminen
2. Moos. 20:15, Älä varasta.

5.2.10

Lanttu - mitä ruokaa siitä saa?

Lanttu (Brassica napus var. napobrassica, Brassica napus subsp. napus)

Kuuluu kaalin ja nauriin kanssa samaan sukuun ja ristikukkaisten (Brassicaceae) heimoon. Lantun arvellaan olevan nauriin ja kaalin risteytymä. Lanttu on kaksivuotinen, mutta sitä viljellään yleensä yksivuotisena juurimukuloiden vuoksi.

Lanttu sopii hyvin pohjoisiin oloihin, koska kestää hallaa, kasvukausi on pitkä ja se kasvaa täällä maukkaaksi ja meheväksi. Arvellaan että lanttu on peräisin Ruotsista (Gotlanti), Suomesta (Häme) tai Venäjältä (Inkerinmaa). Lanttua on viljelty keskiajalta lähtien Pohjoismaissa, Venäjällä ja Saksassa. Sittemmin myös Skotlannissa ja Kanadassa. Lantun viljelyä ei harrasteta Tanskan leveysasteiden alapuolella koska lantuista tulee puisevia ja tikkuisia etelässä.

Lantulla on Suomessa useita nimiä kuten räätikkä, räätikäs, sinikka, juurikas ja juuriska.

Lanttu on ruotsiksi kålrot tai rotbagge, englanniksi swede tai rutabaga (vanha murrenimitys), saksaksi kohlrübe, ranskaksi chou-navet, espanjaksi nabo, portugaliksi rutabaga, italiaksi rapa, viroksi kaalik/as, tanskaksi kålroe tai underjordisk kålrabi, norjaksi kålrot, puolaksi brukiew, turkiksi kolza, kroaatiksi repa, hollanniksi koolraap.

Lanttu on juureksista ravinnepitoisin (144 kJ (35 kcal) /100g). Joten siitä saa pienellä rahalla täyttävää ruokaa. Lantussa on paljon C-vitamiinia 25 mg/100g, karoteenia, kalsiumia, fosforia. Lantussa on 82% hiilihydraatteja (,joista sokereita 7-8%), 13% proteiineja ja 5% rasvaa.
Lanttu maistuu makealta ja raikkaalta. Raikas maku tulee sinappiöljystä, jota lanttu myös sisältää. Yleensä pienet lantut maistuvat makeammilta kuin isot. Omat itsekasvatetut luomulantut maistuvat kaikkein parhailta suoraan maasta nostettuina.

Lantun viljelystä kotipuutarhureille
Lantulle sopii vaatimattomampikin maa (pH 6,5- 7), koska voimakkaasti nitraateilla lannoitetusta maasta lanttu kerää itseensä nitraatteja. Parhaat lantut kasvavat savensekaisilla multamailla tai suomaassa, aurinkoisella ja avoimella kasvupaikalla. Lanttua voi viljellä koko Suomessa, mutta parhaat sadot tulevat 63° leveyspiirin eteläpuolella. Lanttua viljellään yksivuotisena ja se sopii erinomaisesti myös kiertoviljelyyn, koska ei siedä samaa kasvupaikkaa perättäisinä vuosina. 4- tai 5-vuotinen kierto on hyvä, jolloin toisena vuonna viljellään lanttua.
Lanttu voidaan kylvää suoraan avomaalle touko-kesäkuussa yöhallojen mentyä tai kasvattaa taimiksi ja istuttaa taimet juhannuksen jälkeen. Taimet voi kasvattaa itse lavassa, ikkunalaudalla, kasvihuoneessa tai ostaa valmiiksi kasvatettuina. Lantunsiemenet säilyvät itämiskykyisinä 4-5 vuotta. Lantunsiemenet itävät +5°C, mutta ihannelämpötila on +15-20° C. Itämisika on 5-8 vrk. Taimien kasvuaika on 3-5 viikkoa. Ennen istutusta pottitaimet uitetaan juurenkaulaa myöten savi-lehmänlanta-vellissä.

Lanttu viihtyy hyvin sipulien ja punajuuren lähellä, mutta ei pidä tomaatista.

Lantun taimiväli on 15-20 cm ja riviväli 45-60 cm. Jos maa on kostea lantut kylvetään puolen sentin syvyyteen, muuten 1,5 - 2,5 cm syvyyteen. Lantuntaimet harvennetaan kun ne ovan 1-2 cm pitkiä. Lantun kasvuaika avomaalla on noin 85-100 vrk.

Lantun lannoitus tuhkalla (10-30 kg/a) tai hyvin kompostoidulla lannalla aloitetaan kun lantut ovat noin kananmunan kokoisia. Lanttu ei siedä vahvaa kompostia, eikä muutenkaan vahvaa lannoitusta. Lantun lannoitustarpeen näkee lehdistä, jos ne ovat kauniin vihreät lannoitusta ei tarvita lisää. Vältä typpilannoitteita, ne kasvattavat vain lehtiä ja juuri jää heikoksi, lisäksi lanttuun muodostuu nitraattia. Lantun syyslannoitteeksi sopii tarvittaesa levä ja meriheinä.

Lanttua ei saa kattaa ja alalehdet on hyvä poistaa, tuhohyönteisten takia. Rivivälit on syytä harata usein, varsinkin poutakausina ja sateen jälkeen. Tästä huolimatta lanttu kiinnostaa kirppoja, rapsikuoriaisia ja kaalikärpäsiä sekä monia muita tuholaisia. Harson käyttö kylvöstä tai taimistutuksesta lähtien saattaa auttaa. Samoin kiertoviljely. Älä multaa lanttuja!

Kasvitaudeista möhöjuuri (ent. kaalirevennäinen) suosii lanttua. Erityisesti kosteina kesinä ja jos lantun kalkitus unohtuu ja maaperästä tulee liian hapanta. Liian aikainen lantun kastelu voi myös kehittää möhöjuuren. Möhöjuurisieni kasvattaa lanttuun kyhmyjä ja estää kasvin vedensaannin. Jos lanttuun iski möhöjuuri, lanttua ei ole hyvä kasvattaa kyseisellä paikalla seuraavaan 5-8 vuoteen, eikä muitakaan brassica-suvun lajeja. Muita kasveja, joita möhöjuuri ei vaivaa voi palstalla kyllä kasvattaa. Möhöjuurta voi torjuta kasvattamalla lantuntaimet hyvin kalkitussa mullassa ja laittamalla istutuskuoppaan tuhkaa.

Lanttua vioittaa myös ruskotauti, joka tekee lantun mallosta täysin tai laikuittain vaaleanruskean ja kitkerämakuisen. Ruskotauti johtuu boorin puutteesta. Muista boorilannoitus. Tuhkalannoitus tai levälannoitus auttaa boorinpuutteeseen. Boorilannoitteen voi tehdä myös itse ostamalla 10 g booraksia apteekista ja sekoittamalla sen veteen. Annos riittää 10 neliömetrille. Joskus boorin puute voi johtua liiasta kalkitsemisesta, varo ettei maaperän pH nouse yli 7,5.
Vaikka lanttu onkin kaksivuotinen kasvi, se saattaa kukkia myös ensimmäisenä kesänä, syynä tähän voi olla kylmä alkukesä.

Lantun halkeiluun voi olla syynä liian runsas lannoitus, liian harvat taimivälit, liian lämmin ilma syksyllä (yli +25°C) tai liian nopea kasvu.

Sadonkorjuu aloitetaan kuitenkin yleensä kun lantut ovat noin 8 cm läpimittaisia. Viimeistään kun ensimmäiset yöpakkaset tulevat tai ennen kovia syyssateita. Lantut on hyvä korjata aurinkoisella ilmalla. Lantuista listitään naatit ja sivujuuret pois. Naatti katkaistaa jättäen hiukan tynkää (1-2 cm), juureen ei saa koskea. (Muistan vieläkin sen tukkapöllyn kun katkoin 5-vuotiaana naatit liian läheltä juurta.) Käsittele juurikasveja aina varovasti ja varo kolhiintumista.

Lanttu säilyy parhaiten kellarissa laatikossa turpeessa, mutta voidaan säilyttää laatikoissa sellaisenaankin. Lanttu kestää myös pientä pakkasta. Säilytyspaikan on hyvä olla viileä ja pimeä. Ihannelämpötila on 0°C ja ilmankosteus 95-97%, silloin lanttu säilyy 6-7 kk. Jos lanttuvarasto on liian lämmin lantut nahistuvat. Yleensä lanttu säilyy hyvin koko talven ja säilyttää myös suuren C-vitamiinimääränsä kevääseen asti.
Lanttua voidaan varastoida myös aumoissa ja routimattomassa maakummussa.
Lantun voi myös pakastaa, ennen pakastusta lantun voi kevyesti kiehauttaa tai höyryttää, niin maku pysyy parempana.

Lantun siemenkasvatus. Jos haluat lantustasi siemeniä, tee muutamasta lantusta istukas, katkaisemalla naatit noin 10 cm korkeudelta. Säilytä istukas kevääseen asti kellarissa ja ota keväällä valoon paperilla vuorattuun pahvilaatikkoon. Siirrä alkukesästä ulos avomaalle. Syksyllä pitäisi kukkimisen jälkeen kehittää siemeniä. Seuraavana keväänä voitkin kylvää lantut omista siemenistä.

Lantun terveysvaikutukset
-suojaa rintasyövältä ja muilta syöviltä
-edistää ruuansulatusta
-sopii iho-ongelmaiselle

Nykykäsitysen mukaan lanttua ei pitäisi antaa alle 1-vuotiaille lapsille, jollei ole varma siitä että juuri kyseisessä lantussa ei ole nitraatteja. Itse kasvoin luomutilalla ja söin lanttumuussia ensimmäisten ruokien joukossa sekä järsin lanttua kun kasvatin maitohampaita.
Jos sinulla on pitkäaikainen kilpirauhaslääkehoito syö lanttua vain kohtuudella.

Lantun valmistus ruuaksi
Lanttu kuoritaan ja ruskehtavat tai pilaantuneet osat poistetaan. Jos paloileltu lanttu keitetään vedessä kypsymiseen menee 15-30 min. Höyrytettäessä 30-45 min.

Lanttu sopii lihakeittoon ja muihin keittoihin, lanttulaatikkoon, muiden juuresten seuraksi juureslaatikoihin, salaatteihin, raasteeksi, paistoksiin, uunilantuiksi folioon, hiilloslantuiksi, arinalantuiksi, pataruokiin, muhennoksiin, ruskistettuna pannulla, kukkoihin, kasvispihveiksi, lanttupihveiksi, uuniruokiin jne..

Lantturuokaohjeita:

Hapanlantut
3 kg lanttuja
½ kg ruisjauhoja
1½ rkl suolaa
Kuori lantut ja jauha ne hienoksi tai raasta. Laita vuoroin lanttuseosta, suolaa ja ruisjauhoja puuastiaan tai lasipurkkiin. Painele seos tiiviisti pulikalla. Laita kansi päälle ja jätä hapantumaan huoneenlämpään 4-8 vuorokaudeksi. Kun seos alkaa maistua happamalta, siirrä se jääkaappisäilytykseen. Hapanlanttuja voi käyttää pataruuissa lihan kera.

Käärepaisti
keitettyjä kaalinlehtiä
lanttusurvosta
muskottia
munaa
kermaa
voisulaa
kaalinlehtihaketta
korppujauhoja tai murennettua leipää
Keitä iso kaali, jotta saat kaalinlehtiä. Keitä lanttu ja survo muusiksi. Lisää lanttusurvokseen hieman muskottipippuria, 1-2 kananmunaa, kermaa, voisulaa, kaalinlehtihaketta ja korppujauhoja tai murennettua leipää sen verran että taikinasta tulee kiinteää. Voit lisätä myös sipulisilppua jos haluat.
Jaa taikinasta annokset (noin 1-2 rkl) kaalinlehdille ja rullaa kääryleiksi kaalikääryleiden tapaan. Paista uunissa 175°C:ssa 45 min.

Lanttuhauta I
2 l lanttuja
Kuumenna litteitä kiviä ja kaiva maahan kuoppa, reunusta kuoppa kuumilla kivillä ja laita lantut kuoppaan. Toisen version mukaan kuopassa voi ensin pitää nuotiota ja laittaa lantut sitten kuoppaan. Peitä lantut kuumilla kivillä. Peitä kivet lantun naateilla tai sammailla ja lopuksi vielä mullalla. Lantut ovat kypsiä seuraavana päivänä tai kun mullan päälle alkaa nousta vesikuplia.

Lanttuhauta II
1 kg lanttuja
2 rkl voita
2 dl vettä tai kasvilientä tai lihalientä
½ tl suolaa
1-2 rkl siirappia tai hunajaa
Kuori ja kuutioi lantut. Ruskista voissa. Lisää vesi ja hauduta kypsäksi kannen alla. Lisää loppuvaiheessa suola ja siirappi.
Voit maustaa kuutio inkiväärillä, salvialla, rakuunalla ja/tai persiljalla.

Lanttuhauvikkaat tai Lanttupaistikkaat
2 l lanttuja
Pese lantut ja laita uunin arinalle leipien paiston jälkeen tai takkaan tuhkan sisään. Lantut ovat kypsiä kun pinta on kurttuinen ja ruskealäikikäs. Muutaman tunnin päästä.
Voidaan syödä sellaisenaa tai uunipaistin kanssa.

Lanttuhuttu tai Lanttuhillo
1 l lanttusurvosta
1 dl vehnäjauhoja
2 munaa
1 dl kermaa
2 tl suolaa
2 tl sokeria
Kuori ja keitä lantut pehmeiksi. Survo ne soseeksi. Lisää muut ainekset ja sekoita. Kaada huttu ruukkuun tai savipataan ja hauduta leivinuunissa jälkilämmössä tai paista 150° C:ssa 2 tuntia.

Lanttu-juustolaatikko
2 kg lanttuja
5 dl kermaa
200 g tuorejuustoa tai kotitekoista juustoa
1 tl mustapippuria
Kuori ja lohko lantut. Keitä kypsäksi suolavedessä (1 tl suolaa). Siivilöi keitinleimi pois. Sekoita juusto ja kerma ja pippuri. Laita lanttuviipaleet uunivuokaan ja kaada juusto-kermaseos päälle. Kypsennä uunissa 175°C:ssa tunti. Osan lantuista voi korvata myös perunalla.

Lanttukeitto
1 kg lantuja
1 sipuli
2 rkl voita
5 dl vettä
8 dl maitoa
2 rkl ohrajauhoja
½ tl suolaa
Kuori ja kuutioi lanttu. Hienonna sipuli. Kuullota lanttukuutiot ja sipuli voissa. Lisää vesi ja keitä lantut pehmeiski. Lisää maito ja kuumenna keitto kiehuvaksi. Sekoita ohrajauhot keittoon ja keitä 15 min. Mausta keitto suolalla.

Lanttukukko tai Lanttupiirakka
Kuori:
3 dl vettä
1 tl suolaa
6 dl ruisjauhoja
2 dl vehnäjauhoja
2 rkl voita
sydän:
2-3 lanttua
250 g sianlihaviipaleita
2 tl suolaa
Tee ruistaikina. Leikkaa lantut ohuiksi viipaleiksi, samoin sianliha. Tee taikinasta 1-2 cm paksuinen soikea kuori, keskeltä hieman paksumpi. Laita kuoren keskelle lanttuviipaleita ja sitten sianlihaviipaleita 3-4 cm paksuudelta. Käännä sivut täytteen päälle ja ummista kukko. Haudutetaan kypsäksi leivinuunissa tai paistetaan uunissa 200°C:ssa kunnes saa väriä, kääritään sitten dolioon ja haudutettan kypsäksi 150°C:ssa 3 tuntia. Folion poistamisen jälkeen voidellan ja peitetään voipaperilla ja lämpimillä peitteillä että pysyy lämpöisenä.
Sianlihaviipaleet voi jättää poiskin tai käyttää niiden asemasta 5 dl rikottuja ohrasuurimoita. Sianlihan lisäksi voi käyttää naudanlihaa, puolet ja puolet.

Lanttulaatikko eli Lanttuloora
1 kg lanttuja
vettä
1 dl korppujauhoja
½ dl siirappia tai hunajaa
1-2 munaa
1 dl kermaa tai hapankermaa
suolaa
valkopippuria
Kuori ja viipaloi lanttu. Keitä kypsäksi vedessä. Siivilöi keitinvesi talteen. Survo tai soseuta lantut. Lissä keitinvettä niin että saat vähän juoksevan seoksen. Lissä joukkoon muut ainekset. Kaada seos voideltuun uunivuokaan. Kypsennä uunissa 175°C:ssa 1½ tuntia. Lanttulaatikon voi myös hauduttaa, jolloin uunin lämpö on 50-80°C:ta ja kypsymisaika 8-16 tuntia.
Lanttulaatikon voi mausta myös inkiväärillä, muskottipähkinällä, maustepippurilla, kardemummalla, mantelijauheella, hasselpähkinäjauheella, cashewpähkinäjauheella ja/tai kanelilla.
Lanttulaatikkoon voi laittaa myös perunaa, palsternakkaa, selleriä, punajuurta, nauriita, porkkanaa tai bataattia. Myös tuorejuusto voi käyttää. Jos käytät perunaa tai porkkanaa tai bataattia voi maustaa laatikon myös persiljalla, ruohosipulilla, timjamilla, oreganilla, kirvelillä tai rakuunalla.
Lantusta voi tehdä laatikon myös tomaattien ja sipulin kera. Mausteeksi lipstikkaa tai rakuunaa. Myös oregano sopii.
Jos teet lanttulaatikosta kiinteämmän, sitä voi syödä kylmänä terriinin tapaan.

Lanttulaatikko mikrossa
300 g lanttua
½ sipuli
½ dl korppujauhoja
½ dl kermaa
1 kananmuna
1 tl suolaa
1-2 rkl siirappia
1/4 tl inkivääriä
1/4 tl maustepippuria
1/4 tl muskottia
1 rkl voita
Kuori ja pilko lanttu ja sipuli, kypsennä mikrossa täysteholla 7 min. Laita korppujauhot kermaan turpoamaan. Seoseuta kypsät kasvikset. Lisää soseeseen muut ainekset ja kaada seos vuokaa, ripottele pinnalle korppujauho ja voinokareita.
Kypsennä lanttulatikko 600W teholla 5 min.

Lanttulohkot
2 l lohkottuja lanttuja
1 l vettä
2 dl ruisjauhoja tai ohrajauhoja
1 tl suolaa
Sekoita ainekset keskenään ja kypsytä 250° C:ssa uunissa ruskeiksi tunnin ajan. Tästä ruuasta voi tehdä myös imelletyn version antamalla ainesten imeltyä huoneenlämmössä tai lämpimässä paikassa 6 tuntia ennen paistamista.
Voit korvata jauhot kokonaisilla ohrasuurimoilla.

Lanttupallerot
500g lanttua
100g leivänmuruja
1-2 munaa
1 rkl tuorejuustoa
suolaa
kasvisöljyä
Kuori ja kuutioi lanttu. Keitä kypsäksi. Soseuta. Lisää muut ainekset ja muotoile taikinasta palleroita tai pyöryköitä. Pyörittele pallerot korppujauhoissa ja kypsennä pannulla kasvisöljyssä kullanruskeiksi. Syödään sienien tai liharuuan kera.

Lanttupata
½ kg lanttuja
2 dl vettä
suolaa mustapippuria
250 g pakasteherneitä
1 dl kermaa
persiljaa
Kuori ja kuutioi lantut ja keitä kypsäksi vedessä. Lisää herneet ja mausteet ja kypsennä kunnes herneet ovat sulaneet. Lisää kerma ja silppua pinnalle persiljaa.
Ruuan voi maustaa myös kyntelillä, salvialla, rakuunalla tai meiramilla.
Jos ruuasta haluaa lihansyöjäversion pataan voi lisätä 100 g pekonia tai sianlihaa sekä korvata kerman lihaliemellä.
Jos ruuasta haluaa lastenversion jättää mustapippurin, pakasteherneet ja persiljan pois sekä lisää 6 omenaa kuorittuna ja lohkottuna sekä hieman fariinisokekeria tai siirappia.

Lanttupihvit
1 lanttu
sipuli
1 rkl öljyä
½ dl kermaa
2 munaa
2 rkl siirappia tai hunajaa
1 tl suolaa
1 tl inkivääriä
5 rkl jauhoja
Kuori lanttu ja raasta se tai viipaloi. Höyrytä raaste tai viipaleet kypsiksi. Soseuta viipaleet. Sekoita muut ainekset joukkoon. Leivo taikinasta pihvejä ja paista ohukaispannulla.
Voit maustaa pihvit myös muskotilla tai yrttimausteilla. Myös porkkana tai perunaraastetta voi käyttää lantun lisänä.

Lantturaaste
1 lanttu
1 rkl sokeria
1 tl sitruunamehu
Kuori ja huuhtele lanttu ja raasta raastinraudalla. Raasteen voi syödä sellaisenaan tai maustaa sitruunamehulla ja sokerilla. Monet marjamehut ja raparperimehu käyvät mausteeksi myös.
Lantusta voi tehdä sekaraastetta raastamalla joukkoon omenaa, päärynää, kesäkurpitsaa, kaalia, punajuurta tai porkkanaa. Lantturaasteen voi maustaa raejuustolla, rusinoilla, kiivinpaloilla, ananaspaloilla, meloninpaloilla, appelsiinilla tai marjoilla.
Lantturaasteen voi maustaa myös sinapilla, paprikajauheella ja/tai kuminalla. Sitruunamelissan ja mintunlehdet käyvät myös tai herneenversot.

Lanttuspirana eli Lanttukiisseli
1 lanttu
½ l ruistaikinaa
1 l vettä
1 tl suolaa
Kuori ja lohko lanttu ja keitä kypsäksi. Survo lantu soseeksi. Lisää joukkoon keitinvesi ja ruistaikina. Keitä seosta noin tunti. Mausta suolalla. Syö maidon ja sokerin kera lämpimänä.

Lanttuvanukas
1½ dl riisiä
4 dl maitoa
5 dl vettä
1 rkl voita
500 g lanttuja
1 dl mantelirouhetta
1 rkl siirappia
suolaa
korppujauhoja
Keitä ensin riisi vedessä ja lisää sitten maito. Keitä lantut kypsäksi ja soseuta ne. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja lisää korppujauhoja sen mukaan miten löysää seos on. Kaada seos voideltuun vuokaan ja paista 200°C:ssa tunti.

Lohkovelli eli Lanttuvelli
1 l vettä
2 naurista
1 lanttu
6 perunaa tai omenaa
3 dl maitoa
2 rkl ohrajauhoja, ruisjauhoja tai vehnäjauhoja
2 tl suolaa
Kuori juurekset. Keitä pehmeiksi. Lisää suurukseksi ohrajauhot ja maito ja mausta suolalla.

Lanttuvipeli eli Lanttukuuperos
½ kg lanttuja
2 tl suolaa
150 g sianlihaa
Kuori lanttu ja leikkaa lastuiksi. Sekoita lastut ja suola ja laita voideltuun uunivuokaan. Peitä lastut sianlihaviipaleilla. Hauduta 175°C:ssa uunissa 2 tuntia.

Supikkaat eli Lanttupiiraat
kuori:
2 dl vettä
1 tl suolaa
5 dl ruisjauhoja
täyte:
1½ kg lanttuja
3 dl vettä
½ tl suolaa
2-3 rkl voita
Tee kuori sekoittamalla ainekset yhteen. Kuori ja keitä lanttuviipaleet kypsiksi. Tee kuoritaikinasta tanko ja jaa se 12 yhtäsuureen osaan. Kauli osat pyöreiksi levyiksi. Levitä lanttuviipaleet levyn toiselle puolikkaalle ja taiputa toinen puoli päälle, niin että muodostuu puolikuu. Paine reuna kiinni haarukalla. Paista 250°C:ssa 10-12 min. Voitele piiraat kuumina voilla ja jätä voipaperin ja liinan alle hautuaan pehmeiksi.
Lanttutäytteen voi maustaa myös kuminalla, inkiväärillä, valkopippurilla, kanelilla ja/tai muskotilla.

Täytetyt lantut
ruisleipätaikinaa tai alumiinifolio
2 lanttua
2 dl herneitä
100 g kinkkusuikaleita
suolaa
valkopippuria
basilikaa
Kuori lantut ja halkaise ne. Keitä halkaistuja lanttuja ½ tuntia. Koverra lantusta sisus pois (sisuksesta voi tehdä jotain muuta lantturuokaa). Sekoita keskenään herneet, kinkkusuikaleet ja mausteet. Täytä lantun sisusta seoksella. Kääri lantut ruisleipätaikinaan tai folioon. Paista 225°C:ssa tunti. Tarjoa kuumana.
Lantun voi täyttää myös esikypsennetyllä kaalisurvoksella ja meiramilla ja suolalla.
Lantun täytteeksi sopivat monet esikypsenneyty tai muhennetut kasvikset ja juurekset, kuten esim. porkkanat ja siitakesienet tai kanttarellit maustettuna soijakastikkeella ja siirapilla. Perunamuusi ja pekonisuikaleet. Sianliha, sipuli, riisi,suola ja pippuri.
Voit keksiä vapaasti lisää täytteitä...

4.2.10

Matto - puhdistus, hoito ja pesu

Matolla on kotona monta tehtävää. Se toimii sisustuselementtinä, toivottaa tervetulleeksi taloon, vaimentaa ääniä, tuo lämpöä, sillä voi kätkeä ruman lattian, tuoda esiin huonekaluja, korostaa jotain osaa huoneesta. Matto myös suojaa lattiaa ja kerää itseensä pöly, likaa ja kuraa. Tämän takia mattoa on hoidettava. Hoitamaton matto alkaa haista ja näyttää epäesteettiseltä.
Kynnysmattoja on pestävä useammin kuin muita mattoja.

Maton valinta
Valitse tummempia mattoja alueille, joilla kävellään paljon.
Valitse pestävä kynnysmatto, joka on tarpeeksi iso. Niin iso, ettei isokaan mies pääse hyppäämään sen yli pyyhkimättä kenkiään siihen. Valitse kurastopperimatto tai muu likaa irrottava matto. Jos et löydä tarpeeksi isoa mattoa, kaksi on parempi kuin yksi.
Älä valitse makuuhuoneeseen pölyä kerääviä karvalanka- tai villamattoja tai muitakaan mattoja, jotka keräävät pölyä.
Valitse mattomateriaali sen mukaan millaiseen käyttöön matto tulee.

Maton puhdistus
Selviät vähemmällä vaivalla kun naulaat eteiseen ison lapun "Jätä kengät tähän", ja pidät huolta että kukaan ei löntystele kengät jalassa sisällä. EI KUKAAN! Tai äiti on hyvin vihainen!
Opeta myös perheenjäsenet pyyhkimään jalkansa hyvin rappuralliin ja kenkienpuhdistusharjaan ennen sisääntuloa. Helpottaa siivousta huomattavasti.
Sillä on myös merkitystä millaisella aineella mattosi puhdistat. Tiesitkö että mattopölyssä on 75% mutageenisiä tai vahvasti myrkyllisiä kemikaaleja? Tiesitkö että pienet lapset hengittävät 2,5 kertaa enemmän mattopölyä keuhkoihinsa kuin aikuiset, koska istuvat ja leikkivät matolla.

Maton puhdistus imuroimalla
Katso Pölynimurit, käyttö ym. Miten usein mattoa imuroidaan riippuu kodin asukkaiden määrästä, pölyn määrästä sekä lemmikkeläinten määrästä sekä siitä miten siistinä koti halutaan pitää. Maton voi imuroida tarvittaessa vaikka useita kertoja päivässä. Kuitenkin vähintään kerran viikossa. Mieluummin kaksi.
Imuroi kovemmalla käytöllä olevat maton osat tai matot useammin kuin vähemmällä käytöllä olevat. Eteisen matto on hyvä imuroida usein. Imuroi puhtaalta alueelta kohti likaisempaa, tärkeää eteisessä ettet kuljeta likaa jaloissasi muualle.
Älä imuroi aitoja (itämaisia) mattoja vastakarvaa, vain myötäkarvaan.

Maton puhdistus lumella
Pakkasaikaan (nuoskalumi ei käy) matoista saa raikkaat viemällä ne ulos. Vie matto ensin ulos muutamaksi minuutiksi että se jäähtyy ulkolämpötilaan ja levitä vasta sitten lumelle. Matto asetetaan lunta vasten nukkapuoli (yläpuoli) alaspäin. Sitten mattoa piiskataan nurjalta puolelta niin että pöly ja roskat varisevat pois, noin 5-10 min. Kerran viikossa maton voi puhdistaa lumella. Pitää maton raikkaana talvella, kun maton peseminen on hankalaa.

Maton puhdistus mattomikolla (matonlakaisukone)
Ehkä olen kokeillut todella tehottomia malleja tai minulla on vääränlaisia mattoja, mutta en ole vielä saanut kyseisellä laitteella yhtään mattoa puhtaaksi. Toki se irrottaa matosta muutaman langanpätkän tai hieman eläintenkarvoja, mutta ei se mattoa puhtaaksi tee. Mattomikosta on olemassa myös akkukäyttöinen malli - pikalakaisin. Ei korvaa pölynimuria sekään. Mattomikkoa suositellaan käytettäväksi kun matolle tulee murusia, hiekkaa, eläintenkarvoja tai muuta pikkuroskaa.

Maton puhdistus sienipesimellä, levymopilla tai mikrokuitumopilla
Kostuta sienipesin ja purista liikavesi huolella pois. Pesin saa olla vain nihkeä, ei märkä. Levymoppiin voi laittaa mikrokuituliinan tai nihkeän harsokangaspyyhkeen. Mikrokuitumoppia käytetään sellaisenaan. Näillä keinoin eläinten karvoja voi pyydystää sileistä matoista ja samalla hieman sitoa pölyä pesimeen tai moppiin. Tätä puhdistustapaa voi käyttää vaihdellen pölynimurin kanssa. Veteen voi laittaa hieman astianpesuainetta tai eteeristä öljyä, jos haluaa tuoksua.

Maton puhdistus tamppaamalla
Moniin pölynimureihin kuuluu joko lisä- tai vakiovarusteena mattotamppari. Käytössä olen huomannut että se on joillekin matoille hieman liian kovakourainen käsittely. Älä tamppaa pölynimurin tampparilla vanhoja ja/tai hauraita mattoja, silkkinukkamattoja, vanhoja villanukkamattoja, ryijymattoja tai mattoja, joiden tampparinsietokykyä epäilet.
Jos matto täytyy tampata, niin tamppauksen voimakkuutta on helpoin säädellä kun käyttää mattopiiskaa ja tamppaa sillä matot käsivoimin. Yleensä matot tampataan suursiivouksen yhteydessä. Katso Siivoussuunnitelma.
Matto tampataan ensin puhtaammalta puolelta (usein taustapuoli) ja sitten likaisemmalta puolelta (päällipuoli). Itämaiset matot ja muut arvomatot piiskataan aina nurjalta puolelta ja hyvin varovasti. Oikea puoli puhdistetaan harjaamalla nukan suuntaisesti.
Mattoja ei tampata kovin usein, koska rautaiset mattotelineet, joille matto asetetaan sekä itse tamppaus toimenpiteenä aiheuttaa jännitystä maton loimilangoissa ja kuiduissa, jolloin ne helposti katkeilevat ja matosta tulee kapisen koiran näköinen.

Maton puhdistuksen outoudet
Tutkiessani miten maton saa puhtaaksi luonnonmukaisesti törmäsin kaikenlaisiin konsteihin. Maton puhdistus kaalilla, maton puhdistus lämpimällä ruisleivällä, maton puhdistus oluella, maton puhdistus vehnäjauhoilla ja suolalla, maton puhdistus tärpätillä, maton puhdistus kahvinporoilla, maton puhdistus teenlehdillä, maton puhdistus sahanpuruilla, maton puhdistus talkilla, maton puhdistus tuoreella ruoholla. Osa näistä konsteista on sellaisia että mattoon jää pysyvät tahrat tai väri lähtee tai mitään ei tapahdu, jos niitä kokeilee. Lisäksi ruoka-aineet matolla houkuttelevat matoja, toukkia ja kuoriaisia sekä muita tuhohyönteisiä. Toki omalla vastuulla voi kokeilla ihan mitä haluaa. Sinua on kuitenkin varoitettu!

Tahrojen poisto matoista
Tahrat on hyvä poistaa matoista heti, etteivät ne pääse imeytymään kuituihin pysyvästi. Toinen syy on se että maton pesu on usein työläämpi homma kuin tahran poistaminen. Katso myös Tahrojen poisto kankaista, Steariini ja matot, Ruostetahrat ja matto.
Kun matolle kaatuu jotain tahrivaa, poista ensin mahdollisimman paljon tavallisella pyyheliinalla (on imukykyinen) ja aloita vasta sitten muut tahranpoistotoimet. Mitä nopeammin toimit sen parempi.

Maton pesu
Tarkista maton pesuohjeet jo ostaessasi mattoa. Älä osta mattoa, jota ei voi pestä. Siitä tulee helposti kertakäyttömatto ja hyvin kallis (ja haiseva) investointi.
Hyvin likainen matto ei lähde puhtaaksi muuta kuin pesemällä. Pesun voi tehdä itse tai viedä maton mattopesulaan pestäväksi. Yleensä hyvin isot matot kannattaa viedä pesulaan, sillä niiden nostelu ei ole vähäväkisten hommia. Aidot arvokkaat matot, plyyshi- ja silkkimatot kannattaa myös viedä aina mattopesulaan. Pese vain sellaisia mattoja vedellä, joiden tiedät kestävän vesipesua.
Maton pesu itse on yleensä kesäpuuhaa, joten matot pestään käytännössä kerran vuoteen. Paras vuodenaika on kevät ennen juhannusta. Matot kuivuvat silloin parhaiten. Myöhemmin kesällä ilmankosteus on jo suurempi ja matot kuivuvat hitaammin.
Muistithan että mattoja ei saa enää pestä järvenrannoilla laiturilla. Yleensä kunnat ja kaupungit ovat järjestäneet yleisiä matonpesupaikkoja, jonne mattoja voi mennä pesemään. Jos lähistöllä ei ole matonpesupaikkaa, valitse matonpesuun paikka, joka on riittävän kaukana rannasta tai pohjavesialueelta. Huomioi myös naapurit, älä pese liian lähellä naapurin rajaa. Jos sinulla on käytettävissä pesutupa tai kylpyhuoneesi on tarpeeksi iso, maton voi pestä myös sisätiloissa.
Pienet matot voi pestä pesukoneessa, jos ne kestävät konepesun.

Maton pesu käsin
Ennen pesua imuroi matto irtoroskista ja hiekasta. Levitä sitten matto tasaisella vedenkestävälle alustalle kuten penkille, pöydälle tai lattialle. Maton pesuun käytetään perinteisesti mäntysuopaa nesteenä tai palana, toki voit itsekin valmistaa suopaa. Ohjeita löytyy täältä: Saippuan valmistus tai Tee itse kodin puhdistusaineet. Mäntysuopa palasaippuana kestää kauemmin ja tulee edullisemmaksi.
Kudotut räsymatot kestävät juuriharjaa, mutta ohuet karvalanka-, muovi-, nukka-, puuvilla-, rahka-, ryijy- tai tekokuitumatot on paras pestä hieman pehmeämmällä harjalla, ettei jää nukka harjaan kiinni. Jos peset mattoa lattialla käytä pitkävartista harjaa, säästät polvia ja selkää.
Kastele matto ensin vedellä ja levitä suopa vasta sitten matolle. Harjaa pieni alue kerrallaan, etene tasaisesti alue kerrallaan raitojen suuntaisesti, jos matossa on raidat. Kun koko matto on harjalla pesty, käännä matto ja pese toiselta puolelta. Huuhtele matto sitten huolellisesti useampaan kertaan.
Seuraavaksi kääri matto rullalle. Yritä saada tiivis rulla. Painele sitten vesi pois. Usein kävely mattorulla päällä edistää asiaa. Jos matonpesupaikalla on mattolinko, linkoa matosta liikavesi pois. Älä koskaan purista vettä pois matosta kiertämällä mattoa.
Matto kuivataan mattotelineessä tai vaaka-asennosssa. Tarkista että teline kestää painavan maton. Älä käytä tuuletustelinettä tai kirpparitelinettä, ne ovat liian hentoisia ja eivät kestä. Kun ripustat mattoa kuivumaan katso että vesi valuu raitojen suunnassa, muuten voi käydä niin että saat laikukkaan maton, jos matto päästää väriä.
Anna maton kuivua täysin kuivaksi, ennenkuin palautat sen lattialle tai laitat säilöön. Muuten tulee hometta.

Maton pesu painepesurilla
Jos käsivoimat eivät riitä maton harjaukseen, voi asiaa tehostaa painepesurilla. Pesurissa voi käyttää laimennettua mäntysuopanestettä tai yleispuhdistusainetta, jos siinä on pesuaineen annostelija. Jos ei annostelijaa ole, pesuaine on levitettävä erikseen ennen pesua matolle
Kastele matto ensin vedellä ja levitä pesuaine. Säädä painepesurin pesuteho puoleen maksimista, ettei matto vaurioidu.
Muista huuhdella matto ja puristaa vesi pois ennen kuin ripustat maton kuivumaan.

Vaahtopesu
Maton voi pestä vaahtopesuaineella. Astianpesuaineesta, vaahtokylpyaineesta tai shampoosta saa vaahtopesuaineen hätätilassa. Tarvitse ämpärin, johon laitan muutaman tipan astianpesuainetta, vaahtokylpyainetta tai värjättyjen hiusten shampoota. Laske suihkulla vettä päälle, niin että syntyy vaahtoa. Jos suihkua ei ole käytettävissä voit edistää vaahdonmuodostusta vispilällä.
Imuroi matto ensin huolellisesti. Tee ensin testi huomaamattomaan kohtaan, että näet poistaako vaahtopesu myös väriä matosta.
Aloita kauimmaisesta nurkasta ja etene kohti huoneen ovea. Levitä vaahto matolle ja harjaa harjalla. Poista vaahto talouspaperilla tai vanhalla puuvillapyyhkeellä pyyhkimällä mahdollisimman pian, tarkoitus ei ole liottaa mattoa vaahtopesuaineessa.
Tämän pesutavan ongelma on se, että pesuainetta jää aina jonkinverran mattoon. Siitä taas seuraa se, että pesuaine kerää pölyä ja likaa itsensä, joten matto likaantuu helpommin uudelleen. Mielestäni vaahtopesu sopii paremmin tahranpoistoon matosta, kuin koko maton pesuun.

Höyryttäminen
Maton voi puhdistaa myös höyrypesurilla ilman pesuaineita. Valitse malli, joka imee veden heti sisäänsä ja ei jätä vettä matolle. Laita höyrypesuriin vettä, valitse tekstiilienpuhdistusharja-osa ja pese pieni alue kerrallaan. Anna kuivua hetken aikaa, ennenkuin kävelet puhdistetulla matolla.
Höyryttäminen sopii erinomaisen hyvin allergiakotiin, sillä kuuma höyry tepsii myös pölypunkkeihin ja monien tuhohyöteisten muniin ja toukkavaiheisiin.
Huomioi että höyry voi kutistaa villamattoja.

Luonnonkuitumattojen, joita ei voi pestä, hoito
Olkimatot, niinimatot, sisalmatot, kookosmatot, juuttimatot jne.
Puhdista pyyhkimällä kylmään suolaveteen kostutetulla sienellä - varovasti. Harjaa sitten varovasti pehmeällä harjalla. Höyrypesuria voi myös kokeilla, varovasti.
Luonnonkuitumattoja ei koskaan tampata tai hakata millään. Ne harjataan vain kevyesti. Tamppaus katkoo kuidut ja saa maton pölyämään.

Mattojen säilytys
Matot säilytetään yleensä rullalla, sillä harvoissa kodeissa on niin paljon säilytystilaa että ne voitaisiin säilyttää vaakatasossa. Villamatot kääritään sanomalehtipaperiin ja suojataan muovipussilla, joka suljetaan tiivisti.
Plyyshimatot ja nukkamatot kääritään aina nukka ulospäin, että nukkaan ei tule painaumia.
Antiikkimatot ja hienot matot kääritään hapottomaan paperiin ja säilytetään laatkoissa, jotka on tehty hapottomasta pahvista. Koin- ja kuoriaissuojauksesta huolehditaan tarvittaessa.

Maton muuta hoitoa
-älä kävele matoilla korkeakorkoiset tai piikkikorkoiset kengät jalassa. Eivät tee hyvää maton nukalle ja/tai maton sidokselle.
-älä sijoita mattoa takan lähistölle, palovaarallista.
-älä sijoita kirjavaa tai värikästä mattoa auringonvaloon, UV-säteily vie matosta värit ja kellastuttaa vaaleaa puuvilla- tai villamattoa.
-aitoja mattoja ei pitäisi koskaan laitta suoraa lauta- tai parkettilattialle, vaan maton väliin on hyvä laittaa koinsuojakäsitelty kangas. Kova lattiamateriaali kuluttaa maton sidosta.

Ongelmia
Haiseva matto
-pese matto tai vie pesulaan.
-ripottele matolle soodaa, anna vaikuttaa tunnin ajan ja imuroi pois mahdollisimman tarkkaan.
Hajuvesipullo kaatui matolle
-painele paperipyyhkeellä ensin kaikki kosteus pois. Ota sitten siivousliinaan alkoholitonta kasvovettä ja painele sillä tahraa, hajuveden öljypitoiset ainesosat liukenevat kasvoveteen ja tahrasta ei tule niin näkyvää, katso myös Tahrojen poisto kankaista
Haalean värinen matto
-maton värejä voi kirkastaa etikalla tai suolalla mattojen huuhteluvedessä.
-kookosmaton voi värjätä petsillä. Matto puhdistetaan ensin ja levitetään sanomalehden päälle, sitten matto sivellään petsillä seuraten maton kuvioita.
Koit villamatossa.
-katso Tuholaisia ja syöpäläisiä luonnonmukaista torjuntaa, osio: Koit.
-pidä asunto siistinä, niin koit eivät ole ongelma.
-koita voi torjua myös pakastamalla matot (jos omaa todella ison tyhjillään olevan pakastimen) tai viemällä ne ulos kovalla pakkasella pariksi päiväksi, esim. parvekkeelle.
Kuoriaiset (museo- ja turkiskuoriaiset)
-katso Tuholaisia ja syöpäläisiä luonnonmukaista torjuntaa.
-Museokuoriainen
-älä säilytä mitään sängyn alla makuuhuoneessa, monet kuoriaiset viihtyvät siellä myös ja romu- eli aarrekasat ovat niiden lymypaikkoja. Pidä sängynaluset siisteinä.
Maton hapsut
-paikoiltaan lähteneet maton hapsut voi vetää takaisin paikoilleen virkkuukoukulla.
Maton hapsut takussa ja likaiset
-selvitä hapsut ensin suoriksi. Laita hapsujen alle muovi ja levitä hapsuihin mäntysuopaa tai saippuavettä. Puristele varovasti puhtaaksi ja huuhtele lopuksi haalealla vedellä. Ripusta matto kuivumaan tai laita hapsujen alle sanomalehtipaperi kuivumisen ajaksi.
Matto liukuu lattialla, "lentävä matto"
-laita maton alle kumiverkko, mattoesteet tai kaksipuolista mattoteippiä.
-jos matto on kokolattiamaton päällä, laita maton alle tarranauhaa.
Maton reunat rullaavat ylöspäin
-käännä matto nurinpäin ja anna olla viikko lattialla
-jos ei auttanut ompele maton alapuolelle kovike satulavyöstä
-jos matto sen kestää silitä höyrysilitysradalla
Painaumat matossa
-käytä huonekalusuojia painavien huonekalujen jalkojen alla.
-vältä laittamasta huonekalujen jalkoja mattojen päälle (jos mahdollista) ja siirtele huonekaluja eri paikkoihin matolla usein
-painauman saa pois nukkamatosta laittamalla jääpalan painauman kohdalle ja antamalla sen sulaa. Kun matto kuivuu imuroidaan nukka jälleen pystyyn.
-painauman saa pois höyryttämällä nukkaa höyrysilitysraudalla tai höyrypesurilla.
-painauman saa pois suihkuttamalla sumutinpullosta vettä painauman kohdalle ja nyppimälä nukan ylös tai raputtamalla nukkaa kolikolla. Kun nukka kuivaa, maton voi imuroida.
Palojäljet matossa
-jos vain nukka on kärähtänyt, leikkaa nukkaa hieman lyhyemmäksi.
-jos mattoon on palanut reikä, leikkaa kaikki palanut osa pois ja tee mattoon paikka nurjalle puolelle, hieman reikää isompi. Leikkaa matosta hieman nukkaa ja liimaa se paikkaan. Liimaa sitten paikka mattoon ja asettele nukka samaan suuntaan.
Sähköinen matto
-tee seos, jossa on yksi osa pyykinhuuhteluainetta ja viisi osaa vettä. Laita suihkepulloon ja suihkuta matolle. Anna kuivua.
Uusi matto - nukka sekaisin
-uuden maton nukkapinnan asettuminen voi viedä aikaa kuukauden. Joten ole kärsivällinen. Jos mahdollista anna maton olla rauhassa 3-4 viikkoa, ilman imurointia.

2.2.10

Ikkunoiden pesu ja hoito sekä ikkunaongelmia

Likaiset ikkunat estävät valon pääsyä sisälle ja tekevät asunnosta pimeän ja tunkkaisen.

Kuinka usein ikkunat pestään?
Riippuu aika pitkälti siitä miten likainen on alue, jolla asut. Jos ikkunat likaantuvat nopeasti, ne myös pestään useammin. Vilkasliikenteisen kadun varrella ikkunoita voi joutua pesemään kerran viikossa, kun mökki-ikkunoille riittää pesu kerran tai kaksi vuoteen. Yleensä ulkolasin ulkopuoli on se, joka likaantuu eniten. Joten ikkunan kaikkia laseja ei tarvitse pestä joka kerta.
Kylpyhuoneen ja keittiön ikkunat pestään sisäpuolelta kerran viikossa. Jos talon sisällä tupakoidaan sisäikkunoita joutuu pesemään joka toinen kuukausi.

Hyvä ikkunanpesuilma on pilvipouta. Huolehdi siitä että huone, jossa peset ikkunoita on hyvin tuuletettu ja ilma vaihtuu. Jos huoneessa on takka, siihen kannattaa laittaa tuli, ikkunat kuivuvat paremmin.

Tarvikkeet:
-hammasharja (mielellään proteesiharja)
-lattiaharja tai pitkävartinen harja tai pölynimuri
-nukkaamaton puuvillaliina 3 kpl (yksi puitteiden pesuun, yksi lastan kuivaukseen ja yksi ikkunan kuivaukseen)
-pesusieni 2 kpl tai sienipesin, jos ikkunat ovat korkealla 2 kpl (yksi ikkunan pesuun ja puitteiden pesuun sekä yksi ikkunan huuhteluun)
-säämiskä
-varrellinen pehmeä kumilasta, leveämpi lasta leveään ikkunaan ja kapeampi kapeaan (tarvittaessa jatkovarsi)
-vati tai ämpäri 2 kpl (ikkunan pesuun ja ikkunan huuhteluun)
-kumihansikkaat

tai ikkunanpesuri

Aineet:
-pelkkä vesi
tai 1 dl etikkaa/ 4 l vettä
tai 2-3 rkl soodaa/4 l vettä
tai 1 dl saippualastuja/4 l vettä
tai 4 rkl suolaa/4 l vettä (sopii maalatuille puupinnoille, estää ikkunaa jäätymästä)
tai 1 dl sitruunamehua/ 4 l vettä

Lisää aineita ikkunanpesuun löytyy täältä: Tee itse kodin puhdistusaineet.
Voit myös laittaa puhdistusaineen suihkepulloon seossuhde on silloin 1:8.
Jos peset ikkunoita pakkasella lisää ikkunanpesuveteen spriitä tai käytä pelkästään spriitä.
Jos haluat että aineesi tuoksuu hyvältä voit lisätä 8 tippaa eteeristä piparminttuöljyä.

Mitä ei kannata tehdä
Ikkunoita ei ole hyvä pestä silloin kun aurinko paistaa niihin. Ikkunoista tulee kirjavat ja laikulliset.
Ikkunoita ei ole hyvä pestä sateella. Ikkunoiden väliin jää silloin helposti kosteutta ja se tiivistyy lasiin pisaroina tai höyrynä.
Jos mahdollista älä pese ikkunoita pakkasella, ne jäätyvät helposti.
Älä pyyhi likaista ikkunaa kuivalla pyyhkeellä, ikkunaan kuivuu likajälki.
Älä käytä ikkunoiden pesuun emäksistä puhdistusainetta, lasi samenee.
Älä koskaan teippaa mitään ikkunaan, auringonpaiste sulattaa liiman ja teippijälki samentaa lasin.
Älä käytä teräsvillaa tai -hankaustyynyä ikkunan puhdistamiseen, lasi naarmuuntuu.
Älä käytä ammoniakkia muovi-ikkunoiden pesuun, se tekee niistä pysyvästi sameat. Käytä sen sijaan joko saippuahiutaleita tai soodaa.

Ikkunoiden pesu
Ota alas tai siirrä sivuun ensin ikkunaverhot tai jos niitä ei voida siirtää tai ottaa alas, ripusta ne verhotangon päälle, apuna voi käyttää isoa puvuntakeilla tarkoitettua vaatepuuta (henkari, ripustin). Yleensä verhot on hyvä pestä samalla kun pesee ikkunatkin. Likaiset verhot haisevat tunkkaiselle.

Ikkunoiden pesu käsin
Pesu aloitetaan ikkunan puitteista (karmit). Käsittele aina pieni alue kerrallaan. Puupinnat pestään siivousliinalla ja lämpimällä vedellä. Alumiinipinnoille ei saa käyttää hankaavia pesuaineita, joten siivousliina ja vesi sopii myös niille. Vettä ei saa lotrata niin että se valuu pitkin ikkunan pintaa ja lattialle. Kun ikkunanpuitteet on pesty, ne huuhdotaan ja kuivataan puhtaalla kuivalla siivousliinalla. Jos ikkunanpuitteissa on pinttynyttä kärpäsenlikaa sen saa pois hankaamalla sipulilla tai astianpesuaineella. Kärpäsenlika kannattaa poistaa heti kun sitä näkyy, ettei se pääse pinttymään.
Ikkunalasia pestessä siitä poistetaan ensin tahrat. Maalitahrat voi poistaa raapalla.
Sitten poistetaan ikkunassa oleva irtolika harjalla tai pölynimurilla.
Yleensä ikkunoiden pesuun riittää pelkkä vesi. Jos asut alueella, jossa on paljon teollisuutta tai kaupungissa ja ikkunat nokeentuvat ja/tai likaantuvat nopeasti ikkunanpesuveteen on hyvä lisätä pesuainetta, kuten etikkaa, soodaa, sitruunamehua, ammoniakkia tai spriitä. Jos lisäät pesuainetta muista että et lotraa sitä maalatuille ikkunanpuitteille, voi maalit irrota. Jos haluat olla ihan varma asiasta suojaa ikkunalaudat paperikerroksella.
Levitä pesuaine ikkunalasiin sienellä (purista sienestä ensin liikavesi pois). Hankaa tarkemmin pinttyneitä kohtia. Hankaa ikkunan kulmia tai hankalia paikkoja hammasharjalla, proteesiharjalla pääsee hyvin hankaliin paikkoihin. Huuhdo pesuaine pois toisella puhtaalla sienellä ja vedellä. Purista sieni ensin kuivaksi.
Vedä sitten kumilastalla yhdellä vedolla koko ikkunan pituudelta ylhäältä alas. Kuivaa kumilasta puuvillaliinalla ja tee sama uudelleen puhdistetun alueen vierestä. Älä mene jo puhdistetulle alueelle tai ikkunasta tulee viirullinen. Käy koko ikkunalasi läpi. Lopuksi voit tehdä vielä vaakavedon alareunaan. Jos jäi viiruja, ne saa pois lämpimällä etikalla ja siivousliinalla. Purista liina kuivaksi ennen käyttöä, ettet saisi aikaan uusia tahroja.
Jos ikkunan pesuun on käytetty pesuainetta se huuhdotaan hyvin, että lasi ei jää kirjavaksi. Jos on pesty pelkällä vedellä riittää vain kiillotus säämiskällä tai kuivalla siivousliinalla (pienet ruudut ja kulmat) tai rypistetyllä sanomalehtipaperilla. Rypistele sanomalehteipaperi hyvin että siitä tulee pehmeää. Painomuste lisää ikkunoiden kiiltoa. Älä kiillota pyörivin liikkein, vaan hankaa pystysuoraan ja vaakasuoraan. Varo valkoisia ikkunanpuitteita, jos käytät sanomalehteä, muutoin tulee mustaa jälkeä.
Vaihda pesuvettä ja huuhteluvettä, jos näyttää että ne likaantuvat runsaasti pesun aikana. Jos ikkunat ovat hyvin likaiset, voi olla hyvä varata jo alkujaan 3 ämpäriä vettä, jolloin kolmas ämpäri on puhdas huuhteluvesi ja kaksi muuta ämpäriä sisältävät vedem jossa on pesuainetta.

Kattoikkunat
Ole varovainen pestessäsi kattoikkunoita, niiden reunat on yleensä suojattu silikonilla että vesi ei pääsisi sisään huoneisiin. Älä hankaa tätä silikonia pois. Käytä sientä ja purista se mahdollisimman kuivaksi vedestä, vältä kemiallisia puhdistusaineita, jotka voivat irrottaa silikonin. Kattoikkunan voi kiillottaa kuivauksen jälkeen kuten tavallisetkin ikkunat, jos haluaa.

Lasimaalaus-ikkunat ja värilliset ikkunat
Lyijytetyt ja lasimaalauksin koristellut ikkunat vaativat erityistä huolellisuutta. Pese kuviot yksitellen ruutu kerrallaan vedellä ja puhtaalla nukkaamattomalla puuvillaliinalla. Purista liina kuivaksi, niin että se on vain nihkeä. Älä käytä voimaa, lyijytetyt ikkunat taipuvat helposti. Älä koskaan pese näitä ikkunoita millään kemiallisella aineella, viinietikalla, sitruunalla, ammoniakilla tai millään mikä naarmuttaa. Käytä vain vettä ja sitäkin säästeliäästi.

Ikkunan pesu pesurilla
Jos käytät ikkunanpesuria, noudata ohjekirjan ohjeita, jos ne eroavat tästä.
Laita ikkunapesuri latautumaan hyvissä ajoin. Kun pesuri on latautunut täytä ensin pesurin vesisäiliö vedellä ja lisää sitten pesu. Käynnistä pesuri ja suihkuta sienen tyvessä olevasta suuttimesta pesunestettä ikkunalasiin samalla kun pyyhit ikkunalasia. Sammuta sitten suihkutus-toiminto ja käynnistä imuri-toiminto. Käännä pesurin kuivauslastapuoli ikkunaan päin, ja ikkunanpesuri imee likaveden säiliöön. Kun vesisäiliön vesi loppuu, tyhjennä myös likavesisäiliö. Puhdista pesurin sieni- ja lastaosa hyvin kun lopetat ikkunoiden pesemisen. Puhdista myös vesisäiliö ja likavesisäiliö. Puhtaalla pesurilla on kivempi pestä ikkunoita seuraavalla kerralla.
Vesisäiliön suutin menee yleensä helposti tukkoon, sitä voi varovasti puhdistaa nuppineulalla.

Ikkunoiden muuta hoitoa

Kärpäsverkko
Kärpäsverkkoon tarttuu pölyä ja kaikenlaisia ötököitä. Kärpäsverkon voi pestä upottamalla sen isoon vesisaaviin ja puhdistamalla sitten maalisiveltimellä "tökkimällä". Valitse sivellin, jossa on kovat harjakset.
Jos kärpäsverkkon on kiinni ikkunanpuitteissa, sen puhdistamiseen voi käyttää pehmeää harjaa ja vettä. Kuivaa verkko puuvillapyyhkeellä.

Irrotettavat sisäikkunat (vanhat talot)
Kun sisäikkunat irrotetaan keväällä, ne on hyvä pestä jo silloin tai pesu on suoritettava hyvissä ajoin ennenkuin ne syksyllä kiinnitetään uudelleen, ettei niihin jää kosteutta.

Ikkunoiden tilkitseminen (vanhat talot)
Sisäikkunat tilkitään huolellisemmin kuin ulkoikkunat, jos tehdään päinvastoin ikkunat jäätyvät talvella, kun kostea ilma ei pääse poistumaan ikkunoiden raoista. Tilkityt ikkunat paperoidaan. Paperit katkotaan ensin sopivaan mittaan ja vasta sitten ne kastellaan. Paperoi ensin pystysuorat raot ja sitten vaakasuorat.
Paperi poistetaan keväällä ikkunoista liottamalla niitä veteen kastetulla sienellä tai siivousliinalla. Tämä on aika hidasta ja hankalaa hommaa.
Toinen konsti on repiä vanha (ja rikkinäinen) puuvillalakana sopivan levyisiksi suikaleiksi ja käyttää vedestä ja perunajauhoista keitettyä liisteriä. Suikaleet on helppo liimata kiinni ja ne irtoavat myös helposti keväällä jälkiä jättämättä. Ne voidaan käyttää uudelleen seuraavana vuonna. Pesu ja silitys vain ja ne ovat käyttökelpoiset. Myös uudet suikaleet voi tehdä, jos kotona on vanhoja rikkinäisiä lakanoita.

Ikkunoiden tiivistäminen (uudet ikkunat)
Ikkunat on hyvä tiivistää jo alkusyksystä ja mielellään hyvällä ilmalla, ei sateella.
Poista ensin vanha tiiviste. Kaavi liimajäljet pois ja pese alue hyvin. Tarkista sitten että puite sulkeutuu kunnolla. Raon suuruuden voit mitata esim. laittamalla sinitarraa väliin ja katsomalla miten pieneen sinitarra litistyi.
Jos rako meni kokonaan umpeen, ikkuna vaatii saranaremonttia tai puitteen vahvistamista kulmaraudoin.
Ikkuna voi olla myös kiero, johtuen siitä että se ei ole sulkeutunut kunnolla. Tiiviste pahentaa tälläistä ikkunaa. Ensin on korjattava ikkunan sulkimet (määrä lisättävä, paikkaa vaihdettava tai uusittava). Hyvä suljin sulkee ja avaa ikkunan niin että voimaa ei tarvitse käyttää.
Ulkopuitteiden tiivistämiseen käytetään huokoista vaahtomuovitiivistettä, koska se päästää kosteuden ulos. Sisäpuitteet tiivistetään umpinaisella solukumitiivisteellä.
Jos ongelmana on aikaisemmin ollut kosteuden tiivistyminen lasien väliin, jätetään ulkopuitteen ala- ja yläkulmista 5 cm tiivistämättä. Jos epäilet että tiivistenauha irtoaa voit nitoa sen päät kiinni.
Jos ikkunoissa on irroitettava kahva, kahvanreiät tiivistetään muovitulpilla.
Ikkunoita ei tarvitse tiivistää joka vuosi, jos tiivisteet ovat hyvät ja ikkunat toimivat hyvin. Tarkista kuitenkin ikkunoiden tiiviys kerran vuoteen. Ihan varmuuden vuoksi. Tiivistys parantaa talon energiatehokkuutta ja vähentää vetoa ja vedon tunnetta.

Ikkunakitti
Tarvitaan liitua ja pellavaöljyä. Pellavaöljyyn sekoitetaan niin paljon liitujauhoa kun se vain suinkin pystyy ottamaan vastaan. Lopuksi ripotellaan pinnalle vielä hieman liitua ja kitti vaivataan käsin sitkeäksi nauhaksi.
Jos tiaiset innostuvat liikaa uudesta ikkunakitistä, lisää joukkoon valkopippuria. Tosin omat tinttini innostuivat siitä vielä lisää, joten en oikein suosittele. Mahdolliset nokanjäljet saa peittoon uudella kerroksella kittiä ja sitten äkkiä maali päälle, ennenkuin tintit ehtivät apajille. Ikkunakitin voi maalata, vaikka se ei ole vielä kuivunut.

Ikkunoiden kittaaminen
Vanha kitti poistetaan taltalla. Ura puhdistetaan hyvin ja sitä ei maalata, koska muuten kosteus ei pääse tuulettumaan pois. Kitti voidaan levittää uraan, joko nauhana tai lastalla levittämällä pieninä annoksina. Ei haittaa vaikka kittiä tulisi aluksi liikaa. Ylimääräinen poistetaan samalla kuin kitti tasoitetaan lastalla.
Kitti kuivuu hitaasti ja ei välttämättä kovetu koskaan. Kitin päälle voi maalta heti öljypohjaisella maalilla. Maalin tulee ulottua pari milliä lasin reunan päälle, jotta kitin ja lasin väliin ei pääse vettä valumaan sateella vettä. Teippaa rajalinja ikkunaan maalarinteipillä, niin saat siistimmän maalireunan. Poista teippi ennenkuin maali kuivuu, muuten maali irtoaa teipin mukana.
Käsittele puitteita varovasti että kittiin ei tule lommoja tai ettei se irtoa.

Ikkunaongelmia
Avattava ikkuna jäätyy talvella kiinni
-sulata suolaveteen tai laimennettuu spriihin kastellulla sienellä.
-ripottele suolaa jäätyviin kohtiin.

Home ikkunoissa
-talossa on ylimääräistä kosteutta. Älä kuivata vaatteita sisällä. Hanki kosteudenpoistolaite. Huolehdi riittävästä tuuletuksesta ja että ilmanvaihto toimii. Tutki mistä kosteus tulee. Asiaa voi tutkia teippaamalla alumiinfolion tiiviisti lattiaan tai seinään. Folion annetaan olla paikoillaan noin viikko. Jos kosteus tiivistyy folion ja seinän tai lattian väliin, sisäseinät olisi hyvä vesieristää ja tarkistuttaa myös että kotonasi ei ole kosteusvaurioita. Katso myös Home ja homevariot . Jos kosteus kertyy folion ulkopintaan. Katso "Ikkunat huurtuvat, huurre huoneenpuoleisessa lasissa", alempaa tässä tekstissä.

Huonosti aukeava ikkuna
- hiero ikkunoiden hankauspintoihin steariinia, saippuaa tai silikoniöljyä.
- jos ikkunanpuitteet on maalattu ja syynä on maali, kuori maali pois ikkunan reunasta, hio reunaa ja maalaa ohuempi kerros tilalle. Kokeile seuraavalla kerralla maalauksen jälkeen (maalin kuivuttua) että ikkunan saa sekä auki että kiinni.
-jos ikkuna on kosteuden turvottama, levitä talkkia uraan. Korjaa ikkuna heti kun ilmat sen sallivat.

Ikkuna läpinäkymättömäksi (esim. eteisen)
-Sekoita lasilliseen haaleaa olutta 1/3 osa magnesiumsulfaattia (katkerosuola, kristallisooda). Sivele liuos lasiin ohuin vedoin. Levitä vain yhteen kertaan. Lasiin pitäisi muodostua lumikukkia kun lasi kuivuu.
Seoksen saa pois ammoniakkiliuoksella.

Ikkunaruutujen jäätyminen
-tarkista ikkunoiden tiiviys ja tiivisteen kunto
-käsittele ikkuna suolavedellä
-kuivaa ikkuna hyvin pesun jälkeen
- ja katso seuraavat ohjeet.

Ikkunat huurtuvat, huurre huoneenpuoleisessa lasissa
-puutteellinen ilmanvaihto, paranna ilmanvaihtoa.
-puutteellinen kosteudenpoisto, paranna kosteudenpoistoa.
-ikkunoiden alapuolella ei ole lämpöpattereita tai ne eivät ole päällä, tarkista lämpöpatterit.
-ikkunan lämmöneristyskyky on riittämätön, vaihda kolmilasiset ikkunat tai tiivistä ikkunat paremmin.
-pyyhi ikkuna pyyhkeellä, johon on hangattu saippuaa, huuhtele, kuivaa ja pyyhi lopuksi glyserolilla kostutetulla pyyhkeellä.

Ikkunat huurtuvat, huurre lasin tai lasien sisäpinnalla tai lasien välissä.
-sisäpuitteen tiivistys on huonompi kuin ulkopuitteen. Kosteus pääsee ikkunan väliin, mutta ei pääse ulos. Tarkista sisäpuitteen tiivistys.
-tiiviste on liian paksu ja ikkuna ei sulkeudu kunnolla.
-ikkunanpuitteet ovat kierot ja ikkuna ei sulkeudu kunnolla.
-ikkunalasi ja puite eivät ole kunnolla kiinni toisissaan.
-sulkimen avaimenreikä on auki. Sulje avaimenreikä läpällä.
-puisia ikkunanpuitteita ei ole maalattu tai maali on lohkeillut pois.
-ikkunan kittauksessa on puutteita.
-jos mikään näistä edellä mainituista ei ole syynä, jätä uloimman puitteen ylä- ja alaosaa tiivistämättä n. 5 cm matkalta tai poraa puitteeseen yksi tai kaksi 7-8 mm:n reikää. Pujota reikään hyönteissuojaksi piipunrassi tai askartelurassi.
-ikkunan väliin voi myös laittaa avatun tulitikkulaatikon. Rikkipäiset tulitikut imevät kosteutta. Tiilimurska toimii myös, mutta ei ole kovin esteettistä.

Ikkunat jäivät likaisiksi kun kokeilin ympäristöystävällistä puhdistusainetta
-jos olet aikaisemmin puhdistanut ikkunan kaupan ikkunanpuhdistusaineella, saattaa olla että ikkunan pinnassa on vahakalvo (=pesuainetta on kerrostunut ikkunaan), joka muuttuu "likaiseksi" kun joutuu kosketuksiin myrkyttömien aineiden kanssa. Kalvon saa pois pesemällä ikkunan saippualla tai soodalla ja vedellä ja huuhtelemalla etikalla.

Marmoriset ikkunalaudat harmaantuvat
-hiero niihin ruokaöljyä. Älä puhdista marmoria happoa sisältävillä pesuaineilla tai vahvoilla emäksisillä pesuaineilla.
-kiillota marmorille sopivalla kiillotusvahalla.

Naarmut ikkunassa
-hankaa naarmuja puuvillaliinalla, jossa on hammastahnaa (ei geeli versio).

Jos ikkunoiden puhdistus tuottaa vaikeuksia, voit aina palkata ammattilaiset tekemään homman.