31.10.09

Tietokoneen puhdistus

Saattaa olla että edelleen on olemassa ihmisiä, jotka eivät tiedä että tietokonettakin voi ja pitää puhdistaa säännöllisesti.

Miksi tietokonetta puhdistetaan?
Hygienian takia, tautien leviämisen estämiseksi, paloturvallisuuden takia ja siksi että tietokone toimisi kaikin puolin paremmin.

Kuinka usein tietokonetta pitää puhdistaa?
Päivittäinen näppäimistön puhdistus riittää omalle yksityiskoneelle, mutta jos käytät konetta, jolla on monia käyttäjiä, näppäimistö on syytä puhdistaa pyyhkimällä aina kun käyttäjä vaihtuu. Perusteellisempi puhdistus on hyvä tehdä muutaman kuukauden välein. Kerran viikossa laitteiston pyyhkiminen pölyistä nihkeällä liinalla.

Mitä osia tietokoneessa puhdistetaan?
Näppäimistö, hiiri, hiirimatto, näyttö, keskusyksikkö, skanneri, tulostin ja kaiuttimet sekä johdot & piuhat.

Puhdistamista varten tarvitaan
-antistaattinen puhdistusliina
-paineilmaa (aerosolipurkissa) (ympäristöystävällisyys???, voit korvata pölyimurilla)
-nihkeä liina (suihkauta sumutinpullosta vettä siivousliinaan, niin siitä tulee nihkeä liina)
-kasvopaperipyyhe
-vanupuikkoja
-pehmeä harja (partasuti, puuterihuiska, osta halpoja versioita, joissa on keinokuituharjakset. Hankaa harjaksia hetki kämmentä vasten niin saat staattisen harjan, johon pöly tarttuu paremmin.)
-vettä ja vati
-astianpesuainetta
-hammasharja
-ruuvimeisseli (iso ja pieni, ristipäinen)

Ennen kuin aloitat mitään puhdistustoimia katkaise tietokoneesta virta.

Pöytäkoneen puhdistus

Hiiri
Käännä hiiri ympäri. Hiiren alapinnalta pitäisi löytyä irroitettava luukku tai kansi. Avaa se ja ota esiin hiiren pallo. Pese se vedellä ja kuivaa hyvin. Suhauta aukkoon paineilmaa tai imuroi se pölynimurilla. Viimeiste vielä pumpulipuikolla. Laita pallo takaisin ja sulje kansi tai luukku. Pyyhi lika hiiren päältä nihkeällä liinalla ja käytä tarvittaessa pieni määrä astianpesuainetta likaisimpiin kohtiin.

Hiirimatto
Tekstiilipäällysteinen hiirimatto: Imuroi ja painele pöly pois teipillä.
Muovipäällysteinen hiirimatto: Pese vedellä ja astianpesuaineella. Hankaa tahrakohtia hammasharjalla.

Johdot & Piuhat
Irrota ensin johdot laitteista, helpottaa myös laitteiden siivousta.
Pyyhi nihkeällä liinalla pölyt pois. Ota piuha käteen ja kierrä liina piuhan ympäri, kertavedolla lähtee jos ei ole pahasti pinttynyt. Pinttymiin käytä astianpesuainetta, anna vaikuttaa hetki ja pyyhi uudelleen. Älä upota johtoja veteen.

Keskusyksikkö
Avaa ruuvimeisselillä ruuvit ja irrota keskusyksikön kansi. Puhaltele paineilmalla pölyt pois. Jos käytät puhdistukseen pölyimuria ole hyvin, hyvin varovainen äläkä vie pölyimuria kiinni mihinkään keskusyksikön sisällä. Muistikammat ja muut irtoavat osat voit irroittaa puhdistuksen ajaksi. (Saat enemmän tilaa häärätä imurin kanssa) Prosessorin tuuletin kannattaa puhdistaa hyvin, voit käyttää apuna pumpulipuikkoja. Jos tuuletin on likainen se hidastaa tietokoneen toimintaa. Jos keskusyksikön sisus on hyvin pölyinen ja tuuletin ei toimi lian takia kunnolla, tietokoneestasi tulee palovaarallinen ja se voi syttyä palamaan.
Laita kaikki ulos ottamasi osat takaisin keskusyksikön sisälle, mielellään samoille paikoille, joilla ne olivatkin ja ruuvaa kansi kiinni. Pyyhi vielä nihkeällä liinalla keskusyksikkö ulkopuolelta.

Näppäimistö
Irroita näppäimistön johto ennen aloittamista.
Tämä saattaa kuulostaa blondi-vitsiltä, mutta jotkut uusimmat näppäimistöt ovat vesipestäviä. Tarkista asia näppäimistön alapuolelta, jos siellä lukee "washable" tai "waterproof", näppis on silloin pestävissä vedellä. Senkun pistät likoon vaan, valmistajan ohjeita noudattaen. Älä pese kuitenkaan astianpesukoneessa. Mikäli mitään vesipesuun liittyvää ei näppäimistön ohjeistuksessa lue, älä yritä vesipesua. Anna näppäimistön kuivua hyvin pesun jälkeen.
Jos muistat kaikkien näppäimien paikat tietokoneella tätä ei tarvitse tehdä, mutta jos et, niin ota valokuva näppäimistöltä tai piirrä kaavio missä mikäkin näppäin sijaitsee.
Ota ruuvimeisseli ja irrota näppäinten "lakit", jos irtoavat helposti (ruuvimeisseli näppäimen alle ja kevyt painallus). Mikäli eivät irtoa, eivät ilmeisesti ole tarkoitettu irrotettaviksi juuri sinun koneessasi. Laita näppäimet pesuvatiin, johon laitat astianpesuainetta. Pese hammasharjalla puhtaaksi.
Näppäimistön alapuolella pitäisi olla muutama ristipäinen ruuvi, seuraavaksi ruuvataan ne irti, jotta päästään siivoamaan näppistä sisäpuolelta.
Voit ensin poistaa irtoavan lian ja isommat kappaleet ravistelemalla näppäimistöä hieman. Jos käytät paineilmaa suhauttele sillä pöly pois, muutoin turvaudu harjaan ja pumpulipuikkoihin, joilla kaivelet pölyt pois. Voit myös käyttää pölyimuria, mutta varovasti.
Jos näppäimet eivät irronneet voit puhdistaa ne nihkeällä liinalla pyyhkimällä, käytä pinttyneeseen likaan hieman astianpesuainetta.
Lopuksi ruuvaat ruuvit kiinni ja kiinnität puhtaat ja kuivatut näppäimet takaisin paikoilleen.
Jos haluat suojata näppäimistön jatkossa ja helpottaa puhdistustoimia voit hankkia näppäimistön päälle hienon silikoni- tai muovisuojuksen. Sen voi tehdä itsekin tuorekelmusta. Silloin näppäimistön siivoukseksi riittää tuorekelmun vaihto kerran viikossa. Ota tarpeeksi iso pala kelmua, muuten se ei pysy paikoillaan.
Näppäimistön puhdistusta varten on olemassa myös omia puhdistussarjojaan. Ne sisältävät yleensä antiseptisia pyyhkeitä, joilla näppiksiä voi pyyhkiä ja kuvitella että puhdasta tuli. Antiseptisen pyyhkeen voit tehdä myös itse, osta apteekista tai katso onko lääkekaapissasi Amiseptia tai muuta desinfioimisainetta. Suihkauta sitä siivousliinaan tai kaksinkertaiseksi taitettuun kasvopaperiin ja sinulla on antiseptinen pyyhe.
Koska tämä kaikki vaikuttaa joidenkin tietokoneen käyttäjien mielestä liian vaikealta, on keksitty UVC-säteilyyn perustuvia sanitaatiomenetelmiä, joilla tietokoneen näppäimistö voidaan puhdistaa mikrobeista, homeista ja sienistä. Näitä sanitaatiolaitteita on sauvan muodossa esim. UV-sanitizing light wand ja kiinteinä esim. germ genie. Yritin löytään tietoja UVC-säteilyn haitallisuudesta ja kaikkialla sanottiin että se on haitallista ja yläilmakehän otsonikerros pysäyttää sen, joten sitä ei tule maahan asti. Paitsi mitä nyt näissä puhdistuslaitteissa muodostuu. Aikoinaan alppuaurinkolampussa oli UVC-säteilyä ja se vahingoitti silmiä ja ihoa sekä aiheutti syöpää ja ihon palamista. Alppiaurinkolamput kiellettiin, jostain kumman syystä. Ilmeisesti UVC-säteilystä on tullut taas turvallista ihmiselle(???), koska se tuhoaa näinkin laajasti elämää: UVC-säteilyn tappamat mikrobilajit. Tässäkin on syytä muistaa että kyseiset UVC-valolaitteet eivät puhdista tietokoneen näppäimistöä, ne vain tappavat mikrobit näppäimistöltä. Puhdistamisen joutuu silti tekemään ihan samalla tavalla. Lisäksi voit saada pahoja iho-ongelmia, jos käytät valolle herkistäviä lääkkeitä ja UV-laitetta.

Näyttö
Jos näyttö on lasia tai muovia, sen voi puhdistaa nihkeäpyyhkimällä tai käyttämällä kosteaa liinaa ja tarvittaessa likaisiin kohtiin astianpesuainetta.
Nestekidenäyttöä (LCD) ei saa pyyhkiä märällä, eikä käyttää hankaavia puhdistusvälineitä. Puhdista näyttö varovasti antistaattisella puhdistusliinalla. Likaroiskeet näytöltä voi yrittää poistaa varovasti (ei saa painaa) kostealla pumpulipuikolla. Kuivaa kevyesti pehmeällä paperilla. Älä hankaa. Lopuksi vielä kevyt puhdistus antistaatisella liinalla. Nestekidenäyttö varten on myynnissä omia puhdistussarjojaan ja puhdistusliinoja.

Skanneri
Tasoskannerin lasitaso kannattaa aina välillä puhdistaa nihkeällä liinalla pyyhkimällä. Rasvatahrat, kuten sormenjäljet lähtevät etikalla kevyesti kostutetulla liinalla ja heti sen jälkeen nihkeällä liinalla pyyhkimällä. Päältäpäin kaikki skannerit voidaan pyyhkiä nihkeällä liinalla. Muut skannerit, kuin tasoskanneri voi suihkautella vaikeista paikoista paineilmalla tai imuroida pölyimurilla.

Tulostin
Päältä nihkeäpyyhintä. Sisältä puhdistus paineilmalla tai pölyimurointi. Jos käytät pölyimuria ole varovainen. Pölyimuri saattaapi olla parempi tapa, jos tulostusmusteesi on jauhemaista ja sitä on varissut tulostimen sisuksiin, se saattaa hieman pöllähtää paineilmalla puhdistettaessa. Siis, jos et halua mustepilkkuja naamaasi.

Kaiuttimet
Jos tietokoneessa on ulkoset/irto kaiuttimet pyyhi ne päältä nihkeällä liinalla ja imuroi kaiuttimen verkko pölyimurilla.

Kannettavan puhdistus
Sammuta tietokoneesta virta.
Puhaltele paineilmalla irtolika pois tai pölyimuroi. Puhdista näppäimistön välit vanupuikolla tai harjalla. Pyyhi näppäimet nihkeällä liinalla. Likaiset kohdat näppäimistä voit putsata vanupuikolla, jossa on hyvin vähän astianpesuainetta. Pyyhi astianpesuaine pois nihkeällä liinalla hyvin.
Puhdista näyttö antistaattisella puhdistusliinalla, likaroiskeita voi yrittää poistaa kostella pumpulipuikolla kevyesti pyyhkimällä ja kasvopaperilla kuivaamalla. Pyyhi kannettava päältäpäin nihkeällä liinalla.

Katso myös Siivoussuunnielma

30.10.09

Luonnon "antibiootit"

Tarkoitukseni ei ole mitenkään halventaa asiaa laittamalla antibiootit lainausmerkkeihin. Luonnossa vain ei ole mitään anti-bioottista, yleensä kaikki on pro-bioottista. Se ei tee kuitenkaan luonnosta tehotonta, päinvastoin.
Jo 8 000 000 vuotta sitten käytettiin yrttilääkintää. Moderni lääketiede on ollut olemassa noin satakunta vuotta. Useimmat yrttilääkkeet ovat olleet jatkuvassa käytössä tuhansia vuosia, uusimmat lääkkeet vain muutamia kuukausia. Luonnonlääkkeille ei ole tietääkseni kehittynyt resistenttejä bakteerikantoja (korjatkaa jos olen väärässä, vain tutkimustietoa, kiitos!), modernille lääkkeille tätä tapahtuu koko ajan. Voisiko tästä päätellä jo jotain?
En paneudu tässä antibioottiresistentteihin bakteerikantoihin, sairaalabakteereihin tai sikainfluenssaviruksiin. Viruksia tulee, muuntuu ja menee, bakteeritkin taitavat olla lähes ikuisia seuralaisiamme. Kerron vain miten voit vahvistaa omaa puolustuskykyäsi luonnollisesti, samoin kuin esi-isämme ovat tehneet jo viimeiset 8 miljoonaa vuotta. En usko että he ovat väärässä.

Lyhyesti: Syö terveellistä luonnollista ruokaa! Nuku riittävästi! Rajoita sokerin käyttöä! Liiku! Juo vettä! Älä stressaa ja murehdi turhia!

Pitempi versio lyhyesti:
Olen käsitellyt Karpalon, Puolukan ja Katajan jo aikaisemmin tässä blogissani, joten en käsittele niitä uudelleen. Jos et ole vielä niitä lukenut, lue nyt. Luonnon "antibiootteja" on olemassa tuhansia erilaisia ja eri taudinaiheuttajiin tepsiviä. Käsittelen tässä lyhyesti 10 lisää, jotka on melko helposti Suomestakin hankittavissa.
Kun jatkossa lukee "tepsii" se ei tarkoita sitä että kyseinen luonnonaine tappaa kyseisen taudinaiheuttajan, vaan tarkoittaa sitä että kyseinen luonnonaine lisää elimistön vastustuskykyä tätä taudinaiheuttajaa vastaan. Tämä ero on antibiooteilla ja probiooteilla. Antibiootteja ja probiootteja ei voi verrata keskenään, koska ne toimivat täysin eri tavoin. Anti= vastaan, Pro=puolesta ja bios=elämä. Mieti tätä.

Aloe (Aloe vera)
Käytettävät osat: tuoreesta lehdestä puristettu hyytelö
Tepsii: Staphylococcus aureus, Pseudomonas aeruginosa, Herpes simplex 1 ja 2

Auringonhattu, Punahattu (Echinacea angustifolia, E.purpurea)
Käytettävät osat: E. angustifolia - juuret, E. Purpurea - kukat ja juuret
Tepsii: Staphylococcus aureus, Streptococcus-lajit, Mycobacterium, epänormaalit solumuutokset

Eucalyptus (Eycalyptus -lajit)
Käytettävät osat: eteerinen öljy, kaikki osat
Tepsii: Malaria, Staphylococcus aureus, Shigella dysentriae, Haemophilus influenzae, Enterobacteria, Escherichia coli, Pseudomonas aeruginosa, Candida albicans, Klebsiella penumoniae, Samonella-lajit, Helicobacter pylori. Eteerinen öljy tepsii melkein kaikkiin mikrobeihin. Huom! Eteerinen öljy sisäisesti käytettynä on myrkyllistä.

Greippi (Citrus paradisi)
Käytettävät osat: siemenet, hedelmäkuori, lehdet
Tepsii: Helicobacter pylori, Shigella, Staphylococcus-lajit, Pseudomonas aeruginosa, Giardia lamblia, Diplococcus pneumoniae, Haemophilus influenzae, Mycobacterium-lajit, Cambylobacter, Candida albicans, Escherichia coli, Streptococcus-lajit, Samonella-lajit, Klebsiella, Proteus, Cholera, Chlamydia trachomatis, Trichomonas vaginalis, Legionella pneumoniae, Herpes simplex 1, influenssa A2, jne. Gram-positiiviset ja gram-negatiiviset bakteerit.

Hunaja (Mel)
Käytettävät osat: hunaja
Tepsii: Staphylococcus aureus, Streptococcus-lajit, Enterococcus, Helicobacter pylori.

Inkivääri (Zingiber officinale)
Käytettävät osat: juuret
Tepsii: Shigella dysenteriae, Staphylococcus aureus, Pseudomonas aeruginosa, Candida albicans, Escherichia coli, Klebsiella pneumoniae, Streptococcus-lajit, Salmonella-lajit.

Koiruoho, mali (Artemisia absinthium)
Käytetävät osat: koko kasvi, eteerinen öljy.
Tepsii: Staphylococcus aureus, Naegleria floweri, Pseudomonas aeruginosa, Candida albicans, Klebsiella pneumoniae, monet sisäloiset. Eteerinen öljy tepsii useimpiin mikrobeihin. Ei saa käyttää sisäisesti, myrkyllistä!

Salvia (Salvia officinalis)
Käytettävät osat: lehdet, eteerinen öljy
Tepsii: Streptococcus pneumoniae, Stahylococcus aureus, Haemophilus influenzae, Pseudomonas aeruginosa, Escherichia coli, Candida albicans, Klebisella pneumoniae, Salmonella-lajit. Eteerinen öljy on vielä laajakirjoisempi. Eteerinen öljy on myrkyllistä sisäisesti nautittuna. Ei raskaana oleville.

Siitake (Lentinus edodes)
Käytettävät osat: koko sieni
Tepsii: virukset, bakteerit, loiset

Valkosipuli (Allium sativum)
Käytettävät osat: sipuli ja kynnet
Tepsii: Shigella dysenteriae, Staphylococcus aureus, Pseudomonas aeruginosa, Candida albicans, Escherichia coli, Streptococcus-lajit, Salmonella-lajit, Campylobacter-lajit, Proteus mirabilis, Herpes simplex, influenssa B. Sekä gram-positiiviset ja gram-negatiiviset bakteerit.

Mikä heikentää vastustuskykyä?
Antibiootit (pitkäaikaiset kuurit tai monta antibioottikuuria peräkkäin) - ehkäisevät immuunijärjestelmän normaalin toiminnan ja tuhoava välttämättömät suolistobakteerit
Kemialliset lääkkeet - tietyt lääkkeet vaikuttavat haitallisesti immuunijärjestelmän toimintaan
Tietyt rokotukset - heikentävät luonnollista immuunipuolustusta
Hiivasienitulehdus, krooniset tulehdukset
Ummetus, ruuansulatushäiriöt
Vääränlainen ravinto, yksipuolinen ravinto
Runsas alkoholinkäyttö
Liikkumattomuus
Ilmansaasteet, tupakointi
Stressi
Sairaudet
Peritty huono immuunijärjestelmä
Leikkaukset, onnettomuudet
Masennus, paha olo

Ruokaohjeita vastustamaan tauteja:
Lisää ruokaohjeita Karpalo ja Puolukka-osioissa. Korvaa ohjeissa mainittu sokeri hunajalla tai intiaanisokerilla, voit myös vähentää sokerin määrää.

Immuunipuolustusta vahvistava keitto I
2½ dl vettä
15 ml oliiviöljyä
1 sipuli silputtuna
1 kiinalainen valkosipuli tai 10 tavallisen valkosipulin kynttä silputtuna
3½ cm tuoretta inkiväärinjuurta raastettuna
4 dl kasvislientä
3 dl viipaloituja siitakesieniä
(1 iso reishi sieni)
(5 palaa viipaloitua astragalus-juurta)
mausteeksi cayenne-pippuria

Keitä vesi. Kuumenna oliiviöljy ja freesaa kevyesti valkospuli, sipuli ja inkivääri, kunnes ovat pehmeitä. Lisää nämä ainekset kiehuvaan veteen. Lisää kasvisliemi, siitake, (astragalus ja reishi). Hauduta miedolla lämmöllä kannena alla kunnes on kypsää.

Immuunipuolustusta vahvistava keitto II
2½ dl vettä
15 ml oliiviöljyä
1 sipuli silputtuna
1 kiinalainen valkosipuli tai 10 tavallisen valkosipulin kynttä silputtuna
3½ cm tuoretta inkiväärinjuurta raastettuna
(1 dl takiaisenjuuria viipaloituna) voi korvata vaikka maa-artisokilla
4 dl kanalientä
2-4 dl viipaloituja siitakesieniä

Keitä vesi. Kuumenna oliiviöljy ja freesaa kevyesti valkospuli, sipuli ja inkivääri, kunnes ovat pehmeitä. Lisää nämä ainekset kiehuvaan veteen. Lisää kanasliemi, takiaiesenjuuri ja siitake. Hauduta miedolla lämmöllä kannena alla kunnes on kypsää.

Immuunipuolustusta vahvistava keitto III
2 dl vettä
5 rkl goji-marjoja
4 dl kanalientä
2 isoa sipulia
12 siitakesientä
4 cm tuoretta inkiväärinjuurta raastettuna
2 tuoretta chilipalkoa silputtuna
4 valkosipulikynttä pilkottuna
30 tippaa auringonhattu-uutetta
koristeluun kevätsipulia
Jos gojimarjat ovat kuivattuja laita ne kylmään veteen likoamaan. Keitä sillä välin kanaliemi ja lisää kattilaan sipuli, siitakesienet, inkivääri, chilit ja valkosipulit. Lisää lopuksi joukkoon goji-marjat ja auringonhattu-uute sekä kevätsipulit silputtuna.
Voit lisätä keittoon myös broileria tai nuudeleita, jos haluat.

Kun tauti on jo elimistössä:

Juo runsaasti sokeroimatonta, makeuttamatonta karpalomehua tai puolukkamehua. Älä sekoita näitä mehuja keskenään, juo joko karpalomehua tai puolukkamehua. Pääpaino sanalla SOKEROIMATON!
Mausta ruuat valkosipulilla, salvialla ja inkiväärillä. Suosi muutenkin yrttimausteita. Mausteita löydät lisää Mausteiden ja yrttien käyttö.
Juo salvia-, inkivääri- tai eukalyptusteetä hunajan kera. Lisää yrttiteeohjeita täältä Yrttiteet
Juo runsaasti vettä, voit maustaa veden greipinsiemenuuttella, oreganouuttella tai auringonhattu-utteella (echinaforce, echinaceae).
Höyryhengitä: Kaada kulhoon kiehuvaa vettä, lisää eukalyptuksen lehtiä, salvian lehtiä, koiruohon lehtiä tai auringonhatun kukkia. Voit lisätä kulhoon myös eukalyptuksen, salvian, oreganon, greipin tai inkiväärin eteeristä öljyä pari tippaa. (Älä laita liikaa, muuten kirvelee silmiä.) Peitä pääsi ja kulho pyyhkeellä. Hengittele rauhallisesti höyryä muutamia minuutteja kerrallaan.
Laita sairashuoneeseen tuoksulamppuun: vettä ja pari tippaa eukalyptuksen, greipin, salvian, teepuun (teatree) tai oreganon eteeristä öljyä. Kaikki eteeriset öljyt tepsivät mikrobeihin, joten kaikki luonnon eteeriset öljyt käyvät, jos sinulla ei satu olemaan edellämainittuja kotonasi tai et pidä niiden tuoksusta.
Lisää ruokavalioon sinkki- ja C-vitamiinipitoisia elintarvikkeita.

Juomia oloa helpottamaan
Martin ihmedrinkki
n. 2 cm pala tuoretta inkivääriä raastettuna tai hienonnettuna
1-2 valkosipulinkynttä
1 sitruuna tai appelsiini
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl hunajaa
Laita ainekset tehosekoittimeen. Juo juoma heti. Mielellään kertakulauksella.
Jos tuntuu että on "liian vahvaa", voi laimentaa juomaa sokerittomalla appelsiinimehulla, mangomehulla tai ananasmehulla.

Maustejuoma
Ohuita viipaleita tuoretta inkivääriä
kanelitanko
1 tl korianterinsiemeniä
3 mausteneilikkaa
1 sitruunaviipale
½ l vettä
Laia kaikki ainekset kattilaan. Keitä. Siivilö. Anna jäähtyä hieman ja juo.

Vilustumisjuoma
4 dl kiehuvaa vettä
1-2 puristettua valkosipulinkynttä
2 dl mustia viinimarjoja
1 rkl hunajaa
Keitä vesi. Sekoita keskenään viinimarjat ja valkosipulimurska. Lisää kiehuva vesi. Siivilöi ja mausta hunajalla. Juoma nautitaan lämpimänä.

Lämmitysjuoma kun tuntuu viluiselta ja sairaalta
2 punaista chiliä
5 cm inkiväärinjuurta
1 dl hunajaa
8 dl karpalomehua
1 sitruunan mehu
25 tippaa auringonhattu-uutetta
Silppua chili pieniksi paloiksi. Kuori ja silppua inkivääri hienoksi. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja juo. Voit myös kuumentaa juoman kattilassa (5 min) ja juoda lämpimänä - lämmittää paremmin.

Yskätee
1 tl aniksen siemeniä, timjamia, lehmuksenkukkia tai oreganoa
1 kuppi kiehuvaa vettä
(1 tl hunajaa)
Lisää ainekset veteen. Anna vetäytyä 10-20 min. Juo lämpimänä. Mausta tarvittaessa hunajalla.

Toipumisjuoma (voimia vieneen sairauden jälkeen, aikuisille)
20 ml mäkikuismauutetta
20 ml ginsenguutetta
20 ml ashwaganda-uutetta, voi korvata kehäkukkauutteella, valkosipulilla tai auringonhattu-uutteella
10 ml propolista
Sekoita ainekset keskenään ja pullota. Käytä 20 tippaa päivässä veden kera, kunnes tunnet toipuneesi.

Pysy kotona, älä lähde hortoilemaan ihmisten ilmoille. Jos tarvitset jotain soita ystäville, perheenjäsenille tai naapurille ja pyydä häntä käymään asioilla puolestasi. Pese käsiäsi usein. Pyyhi ovenkahvat, puhelimet ja tietokoneen näppis hyvin ja usein. Pyyhi nenäsi kertakäyttönenäliinaan. Laita nenäliina kannelliseen jäteastiaan, johon et koske käsin. Poljinroskis jätepussin kera on hyvä. Älä pärski/aivasta päin muita. Rauhoitu. Lepää. Nuku paljon. Vältä turhaa pystyssä oloa ja liikehdintää.

Ajankuluksi katsele hauskoja elokuvia ja lue vitsikirjoja. Pidä itsesi hyvällä tuulella.

Jos tauti muuttuu niin vakavaksi että et kestä sitä, mene lääkäriin! Mene lääkäriin myös jos sinulle ilmaantuu asiaan kuulumattomia verenvuotoja, sinulla on hengitysvaikeuksia, pistoksen tunnetta rinnassa, kipua kasvojen alueella tai kuume pysyy korkeana päiväkausia. Ole sitkeä, varaudu siihen että jotkut lääkärit eivät osaa kuunnella. Vaadi hoitoa! Ymmärrä myös lääkäreitä, heillä on raskasta.

Katso myös Kodin lääkekaappi
Lyhyt mikrobisanasto
Vitamiinit, kivennäisaineet ja hivenaineet

29.10.09

Tee itse vaatteiden korjaus

Alunperin piti kirjoittaa siitä miten edulliseksi tulee vaatteiden valmistaminen itse. Kävin eilen kangaskaupoissa tutkimassa tarjontaa ja meinasi itku päästä. Sekundakankaita myydään ylihintaan. Hyviä kankaita oli miltei mahdotonta löytää ja kun viimein löytyi, ne olivat todella kalliita. Kaikki oheismateriaali kuten vetoketjut, napit, langat, kiinnittimet jne. olivat myös hyvin kalliita. Perun pyhät puheeni, suoritettuani ensin muutamia helppoja yhteenlaskutoimituksia. Totuus on että valmisvaatteet tulevat paljon edullisemmiksi ostaa, kuin tehdä vaatteet itse. (Jos se ei kiusaa että edulliset vaatteet on tehty halpatuontimaissa pikkukätösten ja vähän isompienkin voimin.) Poikkeuksena kuitenkin se, että ostaa kankaita alennusmyynneistä tai jäännöspala-laatikoista. Kankaita kannattaa myös tuoda ulkomaantuliaisina, jostain syystä ne ovat muualla edullisempia ja usein laatukkaampiakin. Kirppareita ja muita myyntitilaisuuksia kannattaa myös hyödyntää kankaiden ja ompelutarvikkeiden etsinnässä. Kannatan kaikkea itsetekemistä, joten jos rahaa vain on, niin tottakai luomaan omia hienoja yksilöllisiä vaatteita.

Vaatteiden korjaus taas kannattaa aina. Varsinkin jos materiaali, josta vaatteet on tehty on muuten hyvää ja kestävää. Vaatteiden valmistaminen vanhoista hyvistä materiaaleista, vanhojen kankaiden ja vaatteiden uusiokäyttö, vaatteiden muodistaminen ja muuttaminen omaan kokoon sopivaksi kannattaa myös aina. Käsittelen tässä vain korjauksia ja niitäkin lyhyesti.

Koska ompelukone on kallis investointi pelkästään pikkukorjauksia varten, annan ohjeet sekä käsin- että koneompeluun. Jos perheesi on iso ja korjattavaa riittää, silloin ompelukone maksaa itsensä takaisin ja kannattaa ehdottomasti hankkia. Ihan pieniä korjauksia varten ompelukonetta ei yleensä kannata kaivaa esiin, koska korjauksen saa käsin valmiiksi ennen kuin ehtii kaivaa ompelukoneen esiin, puolaa sopivan langan ja lagoittaa koneen.

Perustarvikkeet

Ompelulanka
Valitse lanka joka sopii kankaan kuitusisältöön, vahvuuteen ja ompeluun.
Ompelulanka on tärkein osatekijä vaatteessa. Laadukas lanka on sileä, ei katkea helposti. Sen väri on tasainen, samoin koostumus ja kierre. Heikkolaatuisella langalla ommellun vaatteen saumat ratkeavat helposti ja vaate voi hajota jopa pesukoneessa.
Useille kankaille sopii tavallinen yleislanka (puuvilla tai puuvillapolyesteri). Ohuille kankaille on paras käyttää ohuempaa lankaa ja paksuille paksumpaa. Luonnonkuitulankoja kuten puuvilla- ja silkkilangat käytetään luonnonkuitukangaiden (puuvilla, pellava, silkki, villa) ompelussa. Sekoitelankoja kuten puuvillapolyesteri ja keinokuitulankoja kuten polyesterilanka, voidaan käyttää sekä luonnonkuitu- että keinokuitukankaita ommeltaessa. On kuitenkin muistettava että puuvillalanka kestää pesua 95°C:ssa, silkkilanka vain 30°C:ssa. Älä ompele puuvillaa silkkilangalla, jos kysymyksessä on käyttövaate. Kirjontoihin ja vaatteisiin, joita ei vesipestä kuumassa, silkkilankaa voi kyllä käyttää. Polysterisekoitelangat ja polyesterilangat kestävät pesua vain 60°C:een asti. Saumuriin kannattaa hankkia omat saumurilankansa.
Taloudellisinta on ostaa langat suurissa rullissa. Valitse langat vaateväriesi mukaan ja niin että lanka on astetta tummempi kuin vaateväri. Jos kangas on kuviollinen valitse lankaväri kuviokankaan pohjakankaan tai suurimman kuvion mukaan.
Varastoi langat väreittäin ja merkitse niihin ostopäivämäärä. Lankakaan ei kestä ikuisesti. Vanhoilla langoilla on tapana murtua ja värikin haalistuu ajan myötä. Käytä ensin vanhimmat langat pois. Testaa ensin murtolujuus, vetämällä langasta. Jos katkeaa helposti, lanka on liian vanhaa käytettäväksi.

Napit ja kiinnitykset
Kaksi- tai nelireikäiset napit ovat yleisimmin käytettyjä nappeja. Varrelllisen napin alapuolella on varsi, josta se kiinnitetään vaatteeseen. Napit voivat olla myös kankaalla päällystettyjä.
Nappulat ovat puisia nappuloita, joita käytetään lenkkikiinityksinä. Nappuloita käytetään yleensä päällysvaatteissa (esim. duffelitakki). Agraffit eli nyörikiinnitykset ovat pallukasta ja lenkistä valmistettuja pehmeitä kiinnittimiä, käytetään hienoissa takeissa ja paraatiunivormuissa.
Tarranauhaa käytetään kiinnittämään vaatteen päällekkäin meneviä osia. Tarranauhan kiinnittäminen vaatteeseen voi olla joskus hankalaa. Voit kokeilla leivinpaperin läpi ompelua koneella. Tarranauha on helpoin kiinnittää käsin tikkipistoilla.
Hakasilla kiinnitetään housujen ja hameiden vyötärönauhoja ja pieniä hakasia käytetään muissa kiinnityksissä.
Neppareita voidaan käyttää kiinnittiminä paikoissa, joihin ei muodostu suurta rasitusta. Painonapit tarvitsevat yleensä painonappipihdit tai muun laitteen että niitä voi kotona kiinnitellä. Painonapit eivät myöskään kestä kovin suurta rasitusta.

Vetoketjut
Valitse kankaan värinen tai astetta tummempi vetoketju, jollet halua kiinnittää huomiota vetoketjuun. Jos kangas on kirjava, valitse vetoketjun väri ompelulangan mukaan.
Vetoketjut voivat olla metalli-, muovi- tai synteettisellä hammastuksella varustettuja avovetoketjuja tai umpinaisia malleja. Avovetoketjuja käytetään takeissa.
Polyesterivetoketju, jossa on muovinen tai synteettinen hammastus sopii lähes kaikkiin kevyisiin kankaisiin. Se on kevyt ja joustava, mutta ei ole kovin kestävä.
Metallinen yleisvetoketju sopii urheiluvaatteisiin, housuihin, hameisiin ja leninkeihin, joissa vaaditaan kestävyyttä. Metalliketju voi kuitenkin ruostua, jos joutuu kosteuden kanssa tekemisiin usein.
Messinkinen vetoketju sopii farkkuihin, työvaatteisin ja paksuista kankaista valmistettuihin vaatteisiin sekä keskivahvaan kankaaseen kiinnitettäväksi. Se vaatii usein taustakankaan taakseen ettei värjää ihoa tai alusvaatteita vihertäväksi.
Metallinen avovetoketju voi olla yksi- tai kaksipuolinen. Kaksipuolisessa on vedin molemmissa päissä. Sopii keskivahvoihin ja paksuihin kankaisiin ommeltavaksi. Yleensä jakkuihin tai urheilutakkeihin.
Muovinen avovetoketju on kevyt ja sitä käytetään hiihto-, laskettelu- ja ulkoiluasuissa. Se on tukeva ja suhteellisen kestävä.
Anorakkiketju on muovinen avovetoketju, jossa on kaksi vedintä.

Vinonauhat, reunanauhat, ripsinauhat jne.
Kaikki kankaasta valmistetut nauhat on syytä pestä ennen kuin ne ommellaan kiinni vanhaan kankaaseen. Jos nauhaa ei pestä se voi kutistua ja rypistää vaatteen ikävästi.
Vinonauhaa on olemassa yksin- ja kaksinkertaista sekä kapeaa että leveää. Värejäkin on useita. Käytetään koristeluun ja reunustukseen.
Reunanauhaa ja ripsinauhaa käytetään saumavarojen huolitteluun ja päärmeisiin. Ripsinauhaa voi käyttää myös pyyhkeiden ja vaatteiden ripustinnauhoiksi.
Polvekenauhaa käytetään koristetarkoituksiin, kuten myös terenauhaa.
Kuminauhaa on olemassa monen levyistä (6, 10, 13, 24 mm jne.) neulottua, kudottua tai punottua. Leveää kuminauhaa käytetään vyötärönauhana, kapeat kuminauhat pujotetaan kujaan vyötärölle, ranteeseen tai pääntiehen.

Käsinompelu
Valitse materiaaliin sopiva lanka. Leikkaa langasta noin 50 cm pitkä pätkä. Leikkaa langanpää hieman viistoon ja pujota neulansilmän läpi. Älä kostuta langanpäätä suussa syljellä, epähygienistä. Syljessä on tuhansia bakteereita. Jos lanka ei mene ensimmäisellä yrityksellä neulansilmästä läpi kokeile uudelleen. Voit myös käyttää langanpujoitinta apuna. Niitä myydään hyvinvarustelluissa ompelutarvikeliikkeissä. Pidä neulaa etusormen ja peukalon välissä, muut sormet ovat koukussa kämmenen alla. Jos sormesi ovat kapeat neulaa voi pidellä melko läheltä kärkeä, paksusormisille sopii paremmin läheltä neulan silmää pitely. Paksusormisille sopii myös pitempi neula. Jos haluat voit käyttää sormustinta. Sillä tyrkätään neula kankaan läpi. Aloittelijalle voi olla haastavaa jo pelkkä neulan pitely, joten sormustimeen voi tutusta myöhemminkin, sen käyttö ei ole välttämätöntä. Kun paljon ompelee iho kovettuu kyllä sormenpäissä ja sormustimen käyttötarve vähenee.

Koneompelu
Aseta lankarulla tappiin niin että lankarullan reunassa oleva kolo on eri suuntaan mihin lanka kulkee. Puolaa yksi tai useampi puolia täyteen lankaa. Riippuen työsi koosta. Korjausompeluun riittää yleensä yksi puoliksi tai täyteen puolattu puola. Käytä aina samaa lankaa sekä ylä- että alalankana. Langoita ompelukone ohjekirjasi ohjeitten mukaan. Muista laittaa myös puola koteloonsa että saat alalangan. Valitse ommel - yleensä suora ommel ja piston pituus - yleensä 2,5.
Tarkista että ommeltavat kankaat ovat yhtä kireällä ja sileästi toisiaan vasten. Käännä käsipyörää itseäsi kohti kunnes neula ja langannostaja ovat yläasennossa. Tarkista että ylä- ja alalankaa on näkyvissä noin 10 cm. Käännä langat paininjalan alta taaksepäin. Aseta ommeltavat materiaalit paininjalan alle, niin että saumanvara tulee oikealle ja itse työ kulkee koneesta poispäin. Pidä langanpäitä paikoillaan etusormella ja paina neula kankaaseen oikeaa kohtaan. Laske paininjalka. Ompele aluksi hitaasti ja lisää sitten vauhtia kun tuntuu siltä.

Korjausompelua

Hameen lyhentäminen
Pue hame päällesi, laita kengät jalkaa ja jos käytät hameen kanssa pitkää takkia ota sekin valmiiksi. Hameen pitää olla 1-2 cm:iä lyhyempi kuin takin helma. Näin hame ei vilku takin alta. Käännä helma nuppineuloilla halutun pituiseksi. Katso välillä peilistä. Käännä helma ensin summittaisesti. Riisu hame yltäsi. Katso että sivusaumat ovat yhtä pitkät. Keskietu- ja keskitakasaumojen ei tarvitse olla yhtä pitkät. Tarkista vielä peilistä että helma on tasainen, eikä nouse edestä tai takaa ylös. Lyhennä tai pidennä helmaa tarvittaessa. Jos vatsa on ulkoneva keskietusaumaa voi joutua hieman pidentämään ja jos takapuoli on ulkoneva takasaumaan tarvitaan pidennystä. Varaa noin 4-7 cm päärmeleveyttä varten ja leikkaa ylimääräinen pois. Huolittele leikattu reuna käsin tai koneella siksakilla, voit myös käyttää saumuria. Ohuissa kankaissa helman voi kääntää myös kahteen kertaan, jolloin leikattua reunaa ei tarvitse huolitella. Helman voi kiinnittää monin tavoin. Keskipaksuissa ja ohuissa kankaissa käytetään piilopistoja, joilla saa näkymättömän sauman. Valitse silloin ompelukoneessa piilopisto-ommel ja ompele reunan alta, muutoin käytä suoraa ommelta ja ompele päältä.

Housun lahkeiden lyhentäminen
Laita housut ja ne kengät, joita aiot housujen kanssa käyttää jalkaan. Lahkeen oikea mitta katsotaan kenkien kanssa. Jos tarkoitus on käyttää useamman korkuisia kenkiä, katso mitta matalampien kenkien mukaan, ellet halua että lahkeet laahaavat maata.
Klassinen housunlahkeen pituus on takaa kengänkoron yläreunaan, edessä koskettaa kenkää. Housujen normaali päärmeleveys on 5 cm, ohuessa kankaassa 2,5 - 3,5 cm. Käännä molemmat lahkeet nuppineuloilla halutun pituiseksi. Riisu housut yltäsi ja mittaa sisäsaumojen pituudet samoiksi että molemmista lahkeista tulee saman pituiset. Muista saumavarat ja leikkaa ylimääräinen osa pois. Huolittele leikattu reuna käsin tai koneella siksakilla, voit myös käyttää saumuria. Lahkeet voi kiinnittää monin tavoin. Keskipaksuissa ja ohuissa kankaissa käytetään piilopistoja, joilla saa näkymättömän sauman. Valitse silloin ompelukoneessa piilopisto-ommel ja ompele reunan alta, muutoin käytä suoraa ommelta ja ompele päältä. Farkuissa voit käyttää myös tikkilankaa, jos haluat. Valitse tikkilangan väri farkkujen muiden tikattujen saumojen mukaan. Farkuissa lahkeisiin voi kääntää sentin parin päärmeet.

Kaulallisen napin ompelu käsin
Laita lanka neulansilmään ja tee langanpäähän solmu. Aseta nappi haluttuun kohtaan kankaalle. Napin kaula kohtisuoraan kangasta kohti. Ompele lanka kiinni kankaaseen pienellä pistolla napin alta. Vie lanka reiän läpi ja taas alas kankaaseen ja kankaan läpi. Toista 4-6 kertaa. Päättele lanka solmulla tai ompelemalla useita pieniä pistoja kankaan taakse.

Kuluneet lahkeensuut
Yleensä syynä on liian pitkät housut, joita ei ole ajoissa lyhennetty. Pura lahkeen käänteet auki ja silitä suoraksi. Jos käänteet ovat kovin likaiset, housut voi pestä ensin koneella. Sovita housuja jalkaa ja toimi samoin kuin housun lahkeita lyhennettäessä. Rispaantuneeseen kohtaan voi silittää kiinni tukikankaan nurjalle puolelle, ellei se käänny saumanvaran sisäpuolelle. Jos kulunut kohta ei käänny nurjalle, vaan jää lähes näkyviin nurjalta puolelta, korjaukseen voi käyttää myös vinokaitaletta, joka ommellaan paikoilleen niin että kulunut kohta jää sen sisälle.

Löystynyt kuminauha
Ratko hieman kuminauhakujaa auki ja poista vanha kuminauha kujasta. Mittaa ja leikkaa sopivanmittainen pätkä uutta kuminauhaa. Pujota kuminauha kujaan käyttäen apuna pientä hakaneulaa. Kiinnitä toinen pää kuminauhasta hakaneulalla ja pujota hakaneula kuminauhoineen kujan kautta. Ota kuminauhan molemmat päät ja ompele ne käsin tikkipistoilla yhteen tai siksakkaa koneella yhteen. Korjaa aukiratkomasi kohta käsin tikkipistoilla tai koneella suoralla ompeleella.

Nahkapaikka
Jos tavallinen kangaspaikka ei ole tarpeeksi kestävä, on paras siirtyä nahkaan. Leikkaa nahasta noin 3 cm tarvittavaa suurempi paikka. Vaihda ompelukoneeseen isohko nahkaneula ja ompele ilman lankaa kerran paikan ympäri, saat valmiit reiät. Jos ompelukonetta ei ole tee reiät naskalilla tai jollain muulla terävällä pienellä esineellä. Aseta paikka sopivalle kohdalle ja ompele rei'istä napinläpipistoin. Voit myös hurauttaa paikan paikoilleen ompelukoneen siksak-toiminnolla.

Nepparin kiinnitys
Kiinnitä nepparit noin 3-6 mm päähän vaatekappaleen reunasta. Ompele paikalleen jokaisesta reiästä yksinkertaisella langalla. Ompeleet tulevat vain nurjalle puolelle, kankaan päällipuolelle ei mennä.

Paikkaaminen (peruspaikka)
Jos paikan ei haluta erityisesti näkyvän, valitaan samaa tai mahdollisimman samaa kangasta oleva paikka kuin paikattava vaatekin. Uudesta kankaasta otettu paikka liotetaan ensin kuumassa vedessä ja silitetään ja vasta sitten laitetaan käytettyyn vaatteeseen. Käytetystä vaatteesta leikattu paikka voidaan käyttää sinällään.
Tutki millainen reikä vaatteessa on. Katso että reiän ympärille jää riittävästi kestävää kangasta. Merkaa alue nuppineuloilla.
Paikan muoto voi olla mikä hyvänsä, yleisin on suorakulmio. Ruudullisissa, raidallisissa tai kuviollisissa kankaissa yritä saada paikka osumaan kuvion mukaan. Näin siitä tulee vähemmän näkyvä.
Kun leikkaat paikkakangasta katso että langansuunta on sama paikassa ja paikattavassa kankaassa. Leikkaa paikkakankaasta sopivankokoinen paikka, muista saumavarat. Parempi liian iso paikka, kuin liian pieni.
Ompelu käsin: Pujota lanka neulansilmään ja tee solmu langan päähän. Ompele ensimmäinen pisto niin että se jää paikan reunan alle. Ompele pieniä etupistoja paikan reunaan. Ensimmäinen pisto kiinnittyy aina seuraavan piston alle. Lanka päätelllään ompelemalla pieniä etupistoja taaksepäin. Jos haluat kestävämmän paikan ompele se tikkipistoilla.
Ompelu koneella: Aloita ompelu paikan kulmasta. Ompele paikan ympäri niin että alku- ja loppupistot yhtyvät. Katkaise langat niin että jää helposti solmittavat "hännät", pujota langat kankaan nurjalle puolelle ja solmi pareittain yhteen. Katkaise langat tai pujoita kankaiden väliin. Voit ommella paikan myös siksak-ompeleella.

Paikkataskun repeämä
Vaate on silloin revennyt taskun yläreunasta niin että kankaassa on repeämä. Parsi repeämä kiinni tai toimi kuten korjaisit palkeenkieltä. Silitä vahvistukseksi vielä tukikangas nurjalle puolelle. Ompele taskun kulma uudestaan kiinni käsin tai koneella käyttäen samaa pistonpituutta mitä alkuperäisversiossakin oli.

Palkeenkieli, repeämä
Joskus kangas voi tarttua terävään esineeseen ja revetä. Jos kangas on muutoin ehjää, ei tarvita paikkaa, vaan kankaan reunat voidaan yhdistää luotospistoin. Yliluottele kankaan oikealta puolelta repeämän reunat löyhästi kiinni. Ompele sitten repeämän yli oikealta puolelta vaakasuoria etupistoja hieman repeämän yli molemmin puolin. Päätä lanka nurjalle. Ompelukoneella voit tehdä yliluottelun siksakilla.
Jos kangas on jo vanhaa ja heikkoa, näiden toimien lisäksi kangas vahvistetaan nurjalta puolelta silitettävällä tukikankaalla. Leikkaa tukikankaasta repeämän muotoinen, mutta hieman suurempi pala. Kiinnitä silitysraudalla kankaan nurjalle puolelle.

Polvien vahvistaminen
Jos tiedät että vaate tulee kovaan käyttöön ja polvet kuluvat kuitenkin puhki. Voit vahvistaa polvien kohdat ompelemalla niihin paikat. Jos kangas on jo kulunut lähes rikki, ompele siksakilla langansuuntaisia rivejä kuluneeseen kohtaan ja laita vasta sitten paikka.

Ratkenneen sauman korjaaminen (suorasauma)
Tarkoitus on rakentaa yhdyssauma. Leikkaa mahdolliset pitkät langanpäät poikki rikkinäisestä saumasta. Ompele aukko kiinni koneella suoralla ompeleella tai käsin tikkipistoilla vaatteen nurjalta puolelta. Aloita 5 cm alkuperäisen ompeleen päältä ja lopeta 5 cm alkuperäisen ompeleen päälle, jos tilaa sen verran on. Jos ratkennut sauma on sellaisessa kohdassa, missä se joutuu koville, voit ommella saumaa vahvistamaan toisenkin ompeleen juuri tekemäsi päälle tai viereen.
Jos kangas ratkenneen sauman kohdalta vaikuttaa heikolta tai on revennyt. Ompele kapea nauha aukon kohdalle nurjalle puolelle ja 3 cm alkuperäisen ompeleen päälle molemmista reunoistaan.
Jos kangas on trikoota tai muuta joustavaa materiaalia käytä siksak-ommelta.

Ratkennut farkkusauma, katesauman korjaus
Saumassa on näkyvissä kaksi ommelta. Jos reuna repsottaa, sen voi ommellla päärmepistoin kiinni ensin. Sitten tarvitaan paksua tikkauslankaa, joka on samanväristä kuin lanka saumassa. Jos tikkauslankaa ei ole käsillä, käytä kaksinkertaista ompelulankaa. Voit tehdä korjauksen tikkipistoin käsin tai suoralla ompeleella koneella. Käytä yhtä pitkiä pistoja kuin alkuperäisversiossa.

Reikä taskupussissa
Korjausmahdollisuuksia on monia. Jos reikä on pieni sen voi harsia kiinni. Jos reikä on lähellä saumaa sen voi leikata pois ja ommella uuden sauman. Jos reikä on iso, voi korvata osan taskupussia uudella tai vaikka koko taskupussin.
Jos koko taskupussi meni vaihtoon. Pura vanha taskupussi irti. Käännä uusi taskupussi nurinpäin ja taita yläreunat nurjalle puolelle. Aseta taskunsuun reunat taitettujen taskupussinreunojen päälle ja harsi yhteen. Käännä tasku oikein päin ja ompele pussi taskunsuuhun päärmepistoin. Poista harsinlangat.

Reiällisen napin ompelu koneella
Vaihda koneeseen napinläpijalka ja laske syöttäjän hampaat tai peitä ne levyllä, riippuen konemallista. Säädä ommel siksakiksi. Valitse tikin pituudeksi napinompeluasento tai nolla, koneesta riippuen.
Aseta nappi kankaalle oikealle kohdalle ja tuo molemmat paininjalan alle. Laske neula napinreikään kääntämällä käsipyörää itseäsi kohti. Laske paininjalka. Käännä käsipyörää kunnes neula nousee taas yläasentoonsa. Jos kangas johon nappia kiinnität on paksua ja tarvitset nappiin kaulan. Pujota hammastikku tai cocktailtikku napin ja kankaan väliin. Säädä siksak niin että ommelleveys on napinreikien välinen matka. Ompele nappi kiinni. Muista päätellä langat.

Reiällisen napin ompelu käsin
Pujota lanka neulansilmään ja tee solmu langanpäähän. Aseta nappi oikeaan kohtaan kankaalla. Jos ompelet kaksireikäisen napin, asettele napinreiät niin että ne ovat samansuuntaisesti napinläven kanssa. Vie neula kankaan nurjalta puolelta läpi napinreiästä. Vie neula toiseen reikään ja kankaan läpi. Jos kangas johon nappia kiinnität on paksua, se saattaa vaatia sen, että teet nappiin kaulan. Tämä tarkoittaa sitä että nostat nappia hieman irti kankaasta, niin että napin ja kankaan väliin jää kankaanpaksuinen alue. Voit käyttää napin ja kankaan välissä apuvälineenä hammastikkua tai cocktailtikkua, että väli pysyy tasaisena. Jatka ompelua niin että ompelet 3-4 pistoa kummankin reikäparin läpi. Poista tikku. Vie lanka kankaan läpi, mutta jättäydy nyt napin alapuolelle. Kiedo lanka 2-3 kertaa napin alapuolen ompeleiden ympäri. Päättele lanka solmulla tai tee muutama pieni pisto.

Vetoketjun lyhentäminen
Synteettisen tai muoviketjun voi lyhetää niin että ompelee siksakilla useita pistoja vetoketjun hampaiden yli halutusta kohdasta. Leikkaa sitten ylimääräinen osa pois. Paksuille muoviketjuille tai metalliketjuille tämä lyhemtämistapa ei sovi. Pyri ostamaan aina sopivanmittainen vetoketju, jota ei tarvitse lyhentää.

Vetoketjun vaihto (perusversio)
Jos aiot kiinnittää puuvillakankaisen vetoketjun pese se, ennen vaatteeseen kiinnittämistä. Muutoin se saattaa kutistuessaan aiheuttaa kupruilua.
Vetoketjun voi kiinnittää monella tavalla. Vetoketju voidaan kiinnittää toispuoleisesti, keskitetysti tai upottaa sisävaraan. Kun purat vanhan ketjun pois, katso miten se on kiinnitetty. Mittaa vanha ketjun hammasosan pituus (leveydenkin voi mitata jos haluaa olla tarkka) ja osta uusi vetoketju, jossa pituus on sama. Poista kaikki langanpätkät halkiosta. Seuraa vanhojen ommelten jälkiä kun kiinnität uutta ketjua.
Sulje uusi vetoketju ennen kiinnittämistä. Kiinnitä vetoketju ensin nuppineuloilla paikoilleen ja harsi sitten kevyesti kiinni. Sovita vaatetta tässä välissä ja katso ettei ketju ole kupruilla tai vedä vaatetta kasaan. Ompele molemmat puolet vetokejun pohjasta (=se pää jossa ei ole vedintä tällä hetkellä) ylöspäin.
Käsin kiinnitys: Laita lanka neulansilmään ja solmu langan päähän. Käännä työ nurinpäin. Käytä tikkipistoja ja ompele vetoketju kiinni nurjalta puolelta halkion saumanvaraan. Käännä työ oikeinpäin ja ompele mahdollisimman lyhyillä tikkipistoilla vetoketju kiinni kankaaseen. Pidä pistot tasaisina ja tasaisen matkan päässä vetoketjusta.
Koneella kiinnitys: Säädä ommel suoraksi pistoksi ja pidennä hieman piston pituutta (3). Vaihda vetoketjupaininjalka ja tarkista että neula ei osu paininjalkaan. Joudut vaihtamaan neulan asentoa kun ompelet toista reunaa. Ompele työn oikealta puolelta ja päättele langanpäät nurjalle.
Jos olet oikein huolellinen voit kiinnittää vetoketjun alapäät päärmepistoin saumanvaroihin ja vetoketjun yläpäät vyötärökaitaleen taakse, ellei niitä saa laitettua vyötärökaitaleen sisäpuolelle/väliin.

Lisätietoja: Joan Gordon: Stitch n' Fix (painovuosi 2009)

Katso myös:
Kenkien hoito
Vaatekaappi
Vaatetuholaisia
Vaatteiden peseminen
Vaatteiden silitys

27.10.09

Tulisijat - lämmitys, hoito ym.

Iloisesti takassa räiskyvä tuli on ollut pitkään kodin ja perheen symboli. Sitä se on edelleenkin, vaikka monet asiat ovat sitten alkuaikojen muuttuneet. Ennenvanhaan tulisija muurattiin paikoilleen taloa rakennettaessa tai liitettiin myöhemmin, mikä oli kallista hommaa. Nykyään kodikkaaseen lämpöön on monia mahdollisuuksia. Edelleenkin muurarit muuraavat tulisijoja mittatilauksena tai asentavat valmismalleja. Tulisijan voi ostaa myös tehdasvalmisteisena, puu- tai jopa kaasuversiona. Sähkötakkojakin on. Jos päätät asentaa tulisijan itse, sinun täytyy olla todella varma omasta muuraustaidostasi.
Tulisijan voi sijoittaa melkein mihin hyvänsä huoneeseen, yleensä olohuoneeseen, keittiöön, makuuhuoneeseen tai takkahuoneeseen.
Tässä jutussa en käsittele saunaa, saunan löydät klikkaamalla tästä Sauna & kiuas - lämmitys, hoito ja ongelmia
Tulisijan asentaminen vaatii rakennus- tai toimenpideluvan tai hankeilmoituksen, riippuen tapauksesta. Varmista asia oman kunnan rakennusviranomaisilta. Asennuksessa on noudatettava myös voimassa olevia määräyksiä ja valmistajan käyttöohjetta.

Avotakka
Suosittu takkamalli Keski-Euroopan linnoissa 1000-luvulla. 1600-luvulla avotakka rantautui Suomeenkin. Se sijoitettiin yleensä kulmaan, josta lämpö leviäisi hyvin huoneeseen. Takan yläosa holvattiin savua kokoavaksi kahaksi, keittoastiaa varten pystytettiin takan sivuun raakku tukitankoineen. 1900-luvun alussa avotakka koki uuden tulemisen kaupunkilaiskodeissa. Tilanpuutteen takia takka upotettiin mahdollisimman paljon seinän sisään. 1970-luvulla avotakkoja laiteltiin asuntojen asuttuihin kellarikerroksiin ja saunaosastojen takkahuoneisiin. Koska ilmanvaihto oli painovoimainen avotakka toimi eräänlaisena ilmastointilaitteena, joka auttoi kostean ilman poistamisessa ja hieman lämmittämisessäkin.
Avotakassa ei saa polttaa kuusta, mäntyä, haapaa tai pajua, koska niistä lentää helposti kipinöitä. Koivu ja leppä ovat hyviä. Puut ladotaan avotakkaan yleensä pystyyn, silmän iloksi. Heti kun puut alkavat palaa, lämpö säteilee tilaan. Kun lämmitys lopetetaan, lämpökin lakkaa.
Muut vaihtoehdot ovat miltei kokonaan syrjäyttäneet avotakan. Syynä tähän on ollut avotakkojen suuri puunkulutus suhteessa saatuun lämpömäärään. Avotakka on ihan kiva kesätakka makkaroiden lämmittelyyn, mutta muuhun lämmittämiseen siitä ei ole. Avotakan voi hankkia mökin sisäkoristeeksi. Avotakkaa voi käyttää myös tuomaan huoneeseen raikkautta polttamalla siinä sitruunakuoria, kuusenkäpyjä tai yrttejä.
Kuitenkin jos avotakka on jo olemassa, ei sitä purkamaankaan suoralta kädeltä pidä ruveta. Puiden toisenlaisella asettelulla, avotakasta saa hieman enemmän irti. Puut laitetaan mahdollisimman lähelle tulipesän etureunaa ja vaakaatasoon hieman ristikkäin. Vaarana tässä on kipinöiden lentely ja kekäleiden tippuminen lattialle. Kipinäsuojus palamattomasta materiaalista auttaa hieman. Turvallisempi vaihtoehto on hankkia avotakkaan takkasydän, jolloin siitä tulee kiertoilmatakka.

Kaakeliuuni
Monissa vanhoissa suomalaiskodeissa oli tällainen ja on vielä edelleenkin. Kaaliuunissa on muurattu tulisija ja kuori, joka koostuu lasitetuista kuppikaakeleista. Kaakeliuunin lämpeneminen ottaa aikansa. Kerralla poltetaan yleensä täysi pesällinen puita tai kaksi pesällistä. Kun hiillos on sammunut, luukut laitetaan kiinni. Lämpö leviää hitaasti uunin tiilimassaan ja varautuu sinne. Kaakeliuuni pitää huoneen lämpimänä noin vuorokauden tai yön yli kovilla talvipakkasilla.

Kamiina
Kamiina on nopea. Se tuottaa lämpöä niin kauan kuin siinä on poltettavaa. Kun kamiina sammuu, lämmöntuotto loppuu. Kamiina laitetaan puita täyteen ja kun pesällinen palaa hyvin, suljetaan ilmanottoluukku hyvin pienelle, lähes kiinni. Puiden pitää palaa kytemällä. Puuta poltetaan hitaasti ja pieninä kertamäärinä. Hyvän kamiinan saa palamaan kytemällä useita tunteja ja jopa yön yli. Ennen niitä käytettiin kírkoissa ja kokoustiloissa. Kaminan haittapuolena on savupiipun pikeytyminen, syynä tähän on pienellä ilmamäärällä lämmittäminen. Siitä taas seuraa vedon huonontuminen ja nokipalon vaara. Kamiinaa, jossa on suuri lasiluukku, kutsutaan takkakamiinaksi. Kamiina sopii hyvin kesämökin lämmönlähteeksi, pieniin tiloihin ja tilapäislämmittimeksi.

Kiertoilmatakka, sydäntakka
Toimii niin että kierrättää ilmaa venttiileistään huonetilaan. Kiertävän ilman määrää voidaan säädellä. Lämmintä saadaan aikaiseksi nopeasti, lämpö ei säily niin pitkään kuin varaavassa takassa. Sopii hyvin kesämökille lämmönlähteeksi.

Leivinuuni
Leivinuunin voi lämmittää kuusella, männyllä, koivulla ja haavalla. Kuusta ja mäntyä pidetään parhaina. Leivinuuni varaa lämpöä yleensä tehokkaammin kuin takat. Kylmää leivinuunia lämmitetään aluksi varovasti, että ei tule halkeamia. Puhdista aina ensin tuhkapesä. Puut ladotaan uuniin ja sytytetään uunin suulta. Anna suuluukun olla auki niin kauan että puut palavat hyvin. Ilma-aukot saavat olla koko lämmityksen ajan auki. Kun puut ovat palaneet kekäleeksi, ne vedetään eteen ja suuluukku laitetaan kiinni. Kun kekäleet ovat hiipuneet, ne vedetään hiilipesään eli tuhkauuniin. Hiilipesän peltiä pidetään auki hetken että häkää ei tule huoneeseen. Savupelti ja ilmaluukut suljetaan noin 10-15 min kuluttua. Uunin lämmön annetaan tasaantua noin puolisen tuntia. Leivinuuni lämmitetään aina kuumaksi, eli käytännössä noin 250°C:ksi. Leivinuunien lämmitysaika on yksilöllistä uunista riippuen, oikean ajan oppii vain lämmittämällä ja kokemuksella. Uunin lämpömittari antaa viitteellisen arvon, arina on aina kuumempi kuin uunissa oleva ilma.
Leivinuuni puhdistetaan juuri ennen paistamista kostealla lehti- tai männynoksaluudalla. Jos kesällä ei tullut kerppuja tehtyä, niin kaupan pakastealtaasta voi ostaa saunavastan, jota voi käyttää myös tähän tarkoitukseen. Laitat vastaan vain pitkän varren.
Uunin takaosa on kuumempi kuin etuosa, joten sijoita pitkän paistoajan vaativat ruuat taakse ja lyhyen eteen.
Leipomispäivänä muuta lämmitystä voi vähentää, sillä uuni pitää talon lämpimänä monta päivää. Leivinuunin etuihin kuuluu vielä se että sitä ei sähkökatkokset haittaa.
Kun leivinuunin kerran lämmittää samalla kertaa kannattaa tehdä vähän suurempikin taikina ja leipoa niin pullat kuin leivät. Ylimääräiset voi aina pakastaa. Leivinuunissa voi leipoa kakkuja ja pitsaakin. Jälkilämmöllä voi haudutella pataruokia ja laatikoita. Pari päivää lämmityksen jälkeen leivinuuni soveltuu vielä yrttien, kasvisten ja hedelmien kuivatukseen.
Todelliselle leipomisen ja ruuanlaiton ystävälle leivinuunia ei korvaa mikään.

Puuliesi, puuhella
Puulieden voi lämmittää männyllä, kuusella, koivulla ja haavalla. Lieden yhteydessä oleva paistinuuni tai/ja leivinuuni kuumenee samalla. Samoilla puilla tulee hoidettu useampi asia. Puuliedessä voi olla myös vaihtopelti, jolla voi valita käyttääkö uunia vai liettä. Puulieteen voi kuulua myös lämpökaappi, jota käytetään leipien nostattamiseen, ruokien lämpimänä pitämiseen tai korppujen ja yrttien kuivattamiseen.
Puulieden lämmittämiseen käytetään pienempiä pilkkeitä kuin takkojen tai uunien lämmittämiseen. Pituus 20-25 cm. Pilkkeet ladotaan tulipesän etuosaan. Kun tuli on saatu lieteen syttymään, lähennetään peltejä. Kun liesi on kuumentunut yksi tai kaksi pilkettä kerrallaan riittää puun lisäykseksi. Pilkkeitä on lisättävä säännöllisesti että liesi pysyy lämpimänä ruuanlaiton ajan. Tulipesän luukut pidetään kiinni keittämisen aikana. Tuhkasäiliön luukku toimii vetoventtiilinä. Sitä pidetään raollaan vain sen verran että huminaa ei kuulu. Heti kun palaminen on loppunut, vedetään savupellit kiinni. Etummaisia keittolevyjä käytetään ruuan keittämiseen ja takimmaisia jälkikypsytykseen tai hauduttamiseen. Puuliesi sopii ruuan keittämiseen, paistamiseen, pariloimiseen ja hauduttamiseen sekä leipomiseen. Se sopii erinomaisesti kesämökin tulisijaksi ja lämmönlähteeksi. Puuliesi on myös monen intohimoisen ruuanlaittajan unelma.

Pellettitakka
Takka voi olla pelleteillä lämpiävä tai sitten takkaa on hankittu lisäosa, jolla mahdollistetaan pellettilämmitys. Pelletti on valmistettu 100%:sti sahanpurusta, joka on puristettu kasaan. Pelletistä muodostuu noin 10-20 kertaa vähemmän tuhkaa kuin tavallisen puun polttamisesta. Pelletti palaa yleensä puhtaasti ja ei muodosta juurikaan savukaasua.

Pystyuuni eli pönttöuuni eli pystymuuri
1400-1500-luvuilla Suomeen saapui uutena lämmitysmuotona Euroopasta pystyuuni. Siinä liekit löivät suoraan ylöspäin, aina savupiippuun asti ja siitä ulkoilmaan. Tiilikattoisessa ja kivirakenteisessa talossa tämä vielä jotenkin menetteli, mutta Suomen pärekatoille pystyuuni oli kova paikka. Taisi moni puutalokin palaa, kun innokkaasti talvella lämmitettiin. Kerralla poltetaan yleensä täysi pesällinen puita tai kaksi pesällistä. Kun hiillos on sammunut, luukut kiinni. Lämpö leviää hitaasti uunin tiilimassaan ja varautuu sinne. Pystyuuni pitää huoneen lämpimänä noin vuorokauden tai yön yli kovilla talvipakkasilla. Jos talossa on vanha pysty- eli pönttöuuni ei sitä kannata halveksia. Jos kuoriosa on hyvässä kunnossa, sisukset hieman nykyaikaisemmaksi uusimalla saadaan vielä ihan hyvä käyttöuuni.

Takkaleivinuuni
Nykyihmisille, jotka eivät ole intohimoisia leipojia, sopii takkaleivinuuni paremmin kuin aito leivinuuni. Takkaleivinuuni ei velvoita leipomaan usein, mutta antaa siihen mahdollisuuden. Takkaleivinuunimalleja on paljon ja valinnassa olisi hyvä ottaa huomioon toimivuus ja perheen tarpeet, sekä asunnon koko.

Varaava takka
1970-luvulla kehitettiin tulisija, jossa on uunin lämmityskyky, mutta avotakkamainen tulenkatselumahdollisuus.
Varaava takka on valmistettu tiilestä, vuolukivestä tai valumassaelementeistä, jotka on päällystetty keraamisin laatoin tai rappaamalla. Varaava takka liitetään hormiin alhaalta. Varaava takka on painava (700 kg ja siitä ylöspäin).
Puu poltetaan nopeasti, josta johtuu että palaminen on puhdasta. Savukaasupäästöjä ei juuri synny. Varaavan takan lämmitys kestää n. 3-4 tuntia ja hyvinlämmitetty takka varaa 1-3 päivää riippuen vuodenajasta ja takkamallista.
Varaava takka on yleisin suomalainen tulisijamuoto.

Vastavirtauuni
1800-luvun lopulla Suomeen saapui jälleen uutuus. Sitä kehiteltiin 1950-luvulle asti ja saatiin aikaan yhden huoneen lämmitysihme, huoneuuni. Se oli kapea, korkea ja kohtuullisen varaava uuni. Huoneuunia jouduttiin lämmittämään kylmänä aikana aamuin illoin. Vastavirtauunin pelti sijaitsee uunin alaosassa. Jos uunissa ei ole arinaa, puut ladotaan asettamalla kaksi pilkettä tulipesän kummallekin puolelle ja niiden päälle pesän suulle poikittain kolmas puu. Tämän ”arinan” päälle muut puut ladotaan. Muutoin puut ladotaan normaalisti. Kun tuli on syttynyt, suljetaan uuninluukut, mutta vetoluukku jätetään auki. Savupeltiä pienennetään, mutta ei suljeta kokonaan. Kun puita lisätään savupeltiä avataan suuremmalle. Kun puut ovat palaneet miltei kokonaan, hiillosta kohennetaan muutaman kerran. Kun on varmaa että hiillos on hiipunut, suljetaan savupelti. Kahta pesällistä enempää uunissa ei saa polttaa kerralla, lämmittämisen voi uusia tarvittaessa noin 6 tunnin kuluttua.

Tulisijan valintakriteerejä
Mihin tarkoitukseen tulisija tulee, kuinka isoon tilaan, onko tarkoitus hyödyntää tulisijaa jotenkin vai onko se vain kallis ja iso koriste-esine.
Syntyykö päästöjä ja kuinka paljon. Onko tulisija ympäristöystävällinen. Sopiiko se perheenne elämäntyyliin, kuinka paljon aikaa sen hoitoon järjestyy. Jos tarkoitus on käyttää tulisijaa vain silloin tällöin tunnelmointiin, ehkä parempi hankinta on taulu-tv ja siihen takka-DVD.
Lasiluukkuisen uunin luukusta voi katsella tulta, mutta se ei pidä lämpö yhtä hyvin kuin valurautainen luukku.
Uunin valinnassa on hyvä muistaa että uunia tarvitsee myös nuohota kerran vuoteen. Nokiluukkujen sijaintiin on myös hyvä kiinnittää huomiota. Vaikka nuohoojat notkeita ovatkin, harva on kuitenkaan käärmeihminen, joka taipuu mutkaan kuin mutkaan.
Tulisijan tärkein ominaisuus on vetävyys. Toisena tulee lämmityskyky, johon vaikuttaa muuraus, savukanavat, tulipesä ja peltien sijoittelu.
Kun lähdet tulisijaostoksille ota talon pohjapiirustus mukaan. Jos sinulla ei ole paljoa kokemusta tulisijoista ota mukaan henkilö, joka tietää niistä jotain.

Millaista puuta tulisijaan
Tulisijoissa poltetaan mahdollisimman kuivaa puuta. Kuivan puun tunnistaa äänestä. Jos lyöt kuivaa puuta vastakkain se kilahtaa, märkä puu mäsähtää. Parasta polttoainetta ovat kuivat pilkkeet. Märkä puu kuluttaa palaessaan suuren osan lämmöstä (95%) veden haihduttamiseen. Puun sopivuus polttopuuksi ei riipu yksinomaan puulajista vaan puun kuivuudesta. Huonompikin puulaji on hyvä polttopuu, jos se vain on kuivaa.

Sytykkeet
Sytykkeeksi käy tuohi, lastut tai sanomalehtipaperi.

Energiatehokkuus
Paras lämpöarvo Suomessa saatavilla tulisijaan sopivilla polttoaineilla on turpeella, sitten pelleteillä, kolmantena tulee koivu, mänty, sitten kuusi, leppä ja haapa. Jos mennään muualle maailmaan niin parhaat lämpöarvot järjestyksessä ovat: ensimmäisenä pyökki, sitten tammi, saarni, valeakaasia, vaahtera, koivu, jalava, lehtikuusi, mänty, leppä, kuusi, paju, jalokuusi ja poppeli.

Puun säilytys
Ennen tulisijan hankintaa on hyvä miettiä, mistä aikoo saada puuta (hakata itse vai ostaa) ja missä sitä aikoo säilyttää.
Haloiksi tarkoitetut puut on hyvä hakata kevättalvella, ennen kuin kevät ehtii nostaa nesteen niihin. Katkaise puu läheltä oksienkohtia, sillä oksaiset osat puusta palavat hitaammin. Halot pätkitään noin metrin mittaisiksi. Koivuhalko pitää aina halkaista, muuten se ei kuivu. Havupuut kuivuvat pölleinäkin, mutta pilkkominen nopeuttaa kuivumista. Haloista tehdään klapeja pilkkomalla ne kolmesti eli noin 33 cm pitkiksi. Jos pilkotaan neljästi saadaan hellapuita. Keväthalkojen vesipitoisuus jää näin 50-60%:in. Ylivuotiset halot (vuoden hakattuna olleet) ovat ilmakuivia ja vesipitoisuus on 25%. Ne sopivat jo polttopuiksi. 4-5 vuotta vanhat halot sisältävät vielä vettä 10%.
Vaikkakin puu olisi ns. kuivaa puuta, sitä ei ole hyvä säilyttää asuintiloissa pitkiä aikoja. Puussa voi olla puutuholaisia, jotka leviävät sisätilojen puurakenteisiin. Lisäksi puussa voi olla hometta ja sienitauteja, jotka myös tarttuvat säilytyspaikan seinämiin, kattoon ja lattiaan. Kuivakin puu sisältää 10-15% kosteutta, joka voi aiheuttaa talolle vaurioita.
Puun säilytykseen tarvitaan liiteri tai muu puuvarasto, joka on asuinrakennuksen ulkopuolella. Puun säilytyspaikassa pitää olla hyvä ilmanvaihto. Ilmanvaihdoksi riittävät raot seinissä tai katonrajassa. Puuta voi säilyttää myös puupinossa pressun tai katoksen alla. Pinojen pohjalle on hyvä laittaa pituussuuntaan kulkevat pohjapuut, jotta kosteus ei pääse puihin maasta käsin.
Ota sisälle vain sen verran puuta kun tarvitset lämmityskertaa varten. Ota puu kuitenkin ajoissa sisään, sillä kylmä märkä puu ei syty helposti.

Tulisijan lämmitys
Noudata aina tulisijan valmistajan ohjeita, jos ne eroavat tästä. Tulisijoille on annettu myös takuu ja takuu yleensä raukeaa jos tulisijaa käytetään väärin.
Lämmittämistä aloitettaessa valitaan mahdollisimman tasakokoiset ja pienimmät (halkaisija 8-10 cm) pilkkeet. Ne palavat kaikki suunnilleen samassa ajassa. Ennen kuin puita laitetaan tulisijaan, avataan pellit. Puut ladotaan vaakasuoraan 2-3 cm päähän takaseinästä, yksi puu on alla poikkisuunnassa. Älä laita puita liian tiiviisti, jätä rakoja puiden väliin. Älä täytä tulipesää liian täyteen. Sytykkeet laitetaan alimpien puiden kohdalle, lähelle tulisijan suuta tai puiden väleihin ja päälle. Kun tuli on sytytetty, tulisijan luukkua ei suljeta ihan heti, koska palamisen alkamiseen tarvitaan hieman vetoa. Älä kuitenkaan polta koko aikaa tulta luukut levällään. Rakoarinallisen (tuhka-arina) tulisijan luukun saa sulkea heti, vain vetoreiät tai suupellit jätetään auki. Alussa ilma-aukkojen pitää olla täysin auki. Savupeltejä voi myöhemmin lähentää, jotta veto saadaan sopivaksi. Peltejä ei saa kuitenkaan vetää liian pienelle tai sulkea. Kun tuli kohisee lievästi, säätö on oikea. Jos palamisen ääni on voimakas, ilmaa on liikaa. Jos tulipesä on tumma ja pimeä ilmaa on liian vähän. Liekkien pitää erottua kirkkaina.
Kun itse puuaines on palanut ja hiillosta alkaa muodostua on aika lisätä puita. Puita lisätään 2-3 pilkkeen erissä. Puiden koko vaikuttaa palamisnopeuteen ja lisäämisväliin. Toiseen pesälliseen valitaan isompia puita kuin ensimmäiseen (halkaisija 11-13 cm). Seuraaviin pesällisiin voi valita vieläkin isompia puita. Muista että laitat samaan pesään aina samankokoisia puita.
Älä kohentele tulta kesken palamisen, ennen kuin puut ovat palaneet. Aukaise savupellit auki aina kun kohennat hiillosta. Kohentamisen tarkoitus on nostaa kekäleet (hehkuvat hiilet) hiilien päälle. Älä tasaa hiillosta vaan kerää se tulipesän suuntaiseksi keoksi tai suuluukun luo poikittaiseksi kasaksi. Kun kohentaminen on suoritettu, savupellit asetetaan taas pienemmälle.
Kun tuli on palanut loppuun ja sinertävää liekkiä ei enää hiilloksessa näy, suljetaan kaikki suuluukut, vetoreiät ja savupellit. Jos sulkeminen tehdään liian aikaisin, sisälle voi tulla häkää. Jos et ole varma onko hetki oikea, odota vielä vähän aikaa tai kerää pesästä kaikki sinne jäänyt tuhka ja hiillos ja vie ulos. Eipähän tule häkää sisään. Kolmas konsti on jättää savupelti hieman rakoiselleen, ongelma on vain että silloin lämpö ei pysy sisällä. Jos unohdat sulkea savupellin kokonaan, lämpö karkaa hyvin pian harakoille.

Tulisijaan ei saa laittaa
-aikakauslehtiä
-huonekaluja
-jätteitä
-mehupurkkeja
-muovipusseja
-kyllästettyä puuta
-lastulevyä
-PVC-muovia
-vaippoja

Tulisijaan saa laittaa vain puuta, ja mielellään kuivaa sellaista.

Nuohous
Monet ihmiset kuvittelevat että jos tulisijassa poltetaan vain puuta, vain silloin savupiippu tarvitsee nuohousta. Kuitenkin lähes kaikki lämmitysjärjestelmät muodostavat palokaasuja, joiden poiskuljetusta varten savupiippu on olemassa. Nuohoustarve on olemassa, jos tulisija tarvitsee savupiipun, poltettiin sitten kaasua, öljyä, puuta, hiiltä, turvetta tai pellettejä. Lisäksi savupiippuun voi tulla tukos, linnunpesän, linnunradon, lehtien, oksien tai jonkun muun materiaalin muodossa. Se voi aiheuttaa tulipalon, savun sisääntuloa tai jopa häkämyrkytyksen.
Nuohooja kutsutaan paikalle kerran vuoteen asuintaloissa. Kesämökeille, joilla ei oleskella jatkuvasti riittää kahden vuoden väli.

Lieden ja tulisijan hoito
Liesi puhdistetaan viikoittain. Harjalla tai paperilla poistetaan noki keittolevyjen sisäpuolelta aukaisemalla yksi levy kerrallaan. Paistinuunin päällys puhdistetaan myös ja tuhkat poistetaan. Paistinuuni puhdistetaan sen ollessa lämpimänä vedellä ja harjalla. Lieden päällys pestään sen ollessa lämmin, vedellä, harjalla ja saippualla. Lieden voi myös kiillottaa sopivin väliajoin lieden kiillokkeella, vaseliinilla, ruokaöljyllä (pellavaöljy) tai sianihralla. Jos liettä ei käytetä pitkään aikaan, sen rautaosat on hyvä rasvata, että ne eivät ruostu. Liesimustan käyttö on vähän niin ja näin, se on aika tahrivaa ainetta. Toki sitäkin voi laittaa jos tykkää että liesi on musta ja mustaa käyttäjänsäkin.
Liesi saattaa tarvita aika ajoin nuohousta, jos sitä käytetään ahkerasti. Syy ei aina ole huonossa nuohoojassa. Lieden savukanavista on hyvä silloin tällöin kolailla tuhkat pois. Yleensä tuhka kertyy liesitason alle paistinuunin päällä olevaan välitilaan. Sinne pääsee nostamalla lieden valurautaisen tason pois.
Tuhka poistetaan sopivin väliajoin tulisijasta, viimeistään silloin kun tuhkalaatikko on puolillaan. Tulisija puhdistetaan myös päältä, muutoin pöly tai lika saattaa palaa ja levittää palaneen katkua. Savukanavat on hyvä nuohota tai nuohouttaa silloin tällöin että ei synny nokivalkeaa.
Tiilipinta harjataan kovalla juuriharjalla ja puhtaalla vedellä. Palamisjälkiä käsitellään etikalla ja lopuksi huuhdotaan hyvin. Kaakelipinta pestään vedellä, johon on lisätty astianpesuainetta tai yleispuhdistusainetta. Pyyhi lopuksi puhtaalla vedellä. Tulisijat on hyvä puhdistaa perusteellisesti aina lämmityskauden päättyessä.

Palovaroitin ja häkävaroitin
Talon kaikissa kerroksissa pitäisi olla palovaroitin, mutta kuinka monella on häkävaroitin? Savun näkee ja haistaa. Häkä ei haise eikä näy. Joskus kuitenkin, jos et ole tupakalla nenääsi pilannut, voit haistaa lievää katkua. Se on häkää.
Palovaroitin on hyvä sijoittaa kattoon, lähelle makuuhuonetta tai makuuhuoneeseen. Palovaroitinta ei kannata sijoittaa keittiöön, kylpyhuoneeseen tai tulisijojen läheisyyteen.
Häkävaroitin sijoitetaan alemmas, koska häkä painuu alaspäin ja sekoittuu huoneilmaan. Häkävaroitin on hyvä olla samassa huoneessa missä on tulisijakin.

Ongelmia
Häkä
Aamulla tuntuva päänsärky tai pahoinvointi, varsinkin jos illalla lämmitit takkaa, etkä juonut alkoholipitoisia juomia, voi kertoa siitä että asuntoon on päässyt häkää. Tarkista että laitoit ilmastoinnin takaisin päälle lämmityksen jälkeen tai palautit sen normaalille tasolle, jos ei ollut mahdollisuutta sammuttaa kokonaan. Tarkista seuraavalla kerralla että hiillos palaa loppuun harmaaksi tuhkaksi. Tämä on tärkeää, sillä nukkuva henkilö voi kuolla häkämyrkytykseen täysin huomaamatta.
Liian kuuma
Säädä lämpöpattereita pienemmälle aina kun lämmität tulisijaa. Jotkut termostaatit tulkitsevat tulisijasta tulevan ilmanvirran vedoksi ja lisäävät lämpöä. Lämpötilan pienentäminen säästää myös muissa lämmityskustannuksissa.
Piipusta tulee harmaata savua
Hyvä juttu, jos olet kotona ja lämmität. Niin pitääkin olla. Huonompi homma jos ketään ei ole kotona, saattaapi silloin olla tulipalo kysymyksessä tai luvattomia asukkaita mökkiisi on hiipinyt.
Piipusta tulee vain ilmaa
Ilmamäärä on liian iso, pienennä peltejä ja ilmanottoreikiä.
Piipusta puskee paksua savua
Palaminen on epätäydellistä. Puut eivät saa tarpeeksi ilmaa. Avaa ilmanottoreikiä ja suupeltejä. Puut voivat myös olla märkiä.
Tulisija ei vedä
Onko savupelti auki? Kokeile että savupelti on täysin auki. Katsominen ei riitä, asia on syytä testata kunnolla.
Onko matalapainetta? Savu painuu silloin alas maata kohti. Avaa nuohousluukku ja puhalla sinne kuumaa ilmaa lämpöpuhaltimella tai polta nuohousluukussa paperia. Ilma kiertoa voi yrittää lisätä myös palkeilla nuohousluukkuun.
Onko liesituuletin ja/tai ilmastointi päällä? Sammuta liesituuletin ja ilmastointi, aiheuttavat alipainetta ja vaikeuttavat syttymistä ja vetämistä. Jos ilmastointia ei voi sammuttaa, säädä poistotehoa pienemmälleen tulisijan sytytyksen ja lämmityksen ajaksi.
Onko tulisija ollut pitkään käyttämättä? Piipun sisäpintaan on saattanut muodostua kosteutta ja se aiheuttaa höyrylukon. Polta puutikkuja hormin nuohousluukussa, kunnes vetoa alkaa syntyä. Aloita lämmittäminen varovasti. Jos rakenteet lämpenevät liian nopeasti voi tulla vaurioita lämpöliikkeen takia.
Onko tuhkat tuhkaluukussa? Poista tuhkat ja siivoa tulipesä.
Onko savupiippu tukossa? Mene ulos ja katso tuleeko yhtään savua. Jos olet varma että piippu on tukossa, nuohoa itse tai kutsu paikalle nuohooja.
Tulisija vetää jonkin verrran, mutta savua tulee silti sisään
Asunnon alipaine saattaa ylittää hormin alipaineen. Sulje ilmastointi tai avaa ikkuna tai ovi hetkeksi. Savupiipussa voi olla myös tukos, jos ikkunan tai oven avaus ei auttanut. Kutsu nuohooja paikalle.
Vanhat rakenteet, uskaltaako lämmittää
Kutsu paikalle palotarkastaja tai nuohooja. He pystyvät arvioimaan onko lämmitys turvallista, vai tarvitaanko jotain korjaustoimenpiteitä ensin.

Lisätietoa:
Hans Mårtensson: Spisboken.
Bo Hanus: Pellets- und Holzheizungen - selbst planen und installieren, 2008

Katso myös: Kodin puhdistusaineet

25.10.09

Totta vai illuusio - tietoyhteiskuntamme

Nyky-yhteiskuntaa ei vaivaa tiedon puute. Tietoa on enemmän kuin riittävästi ja silti tieto on kateissa. Se mihin uskoo vai uskooko mihinkään, mikä on totta ja mikä ei, mitä omaksua ja mitä ohittaa, siinäpä niitä pulmia alkaa ollakin näin ensi alkuun.
Jos mietitään meitä edeltäviä sukupolvia. Silloin tieto välittyi suusanallisesti, isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Kylän juoruämmä kävi kertomassa kuulumiset muualta maailmasta. Kun lukutaito yleistyi oli helppo ammentaa tietoa kirjoista ja lehdistä. Maailma oli uutisten suhteen suppeampi kuin mitä se on nyt.
Jossain vaiheessa suusanallinen tieto alkoi unohtua ja luottamus siirtyä painettuu sanaan. Oli jotenkin hienompaa lukea "pränttiä" lehdestä tai kirjasta. Se herätti luottamusta ja koska se kerran oli painettu, sen tiedon täytyi olla oikeaa ja jopa parempaa kuin se, mitä vanhat parrat höpisivät.
Mainosmiehet keksivät että kun lehtiin laittaa mainoksia, ihmiset uskovat että mainoksetkin ovat totta. Mainoksissa oli hienoja tuotteita, jotka paransivat arkea ja tekivät sinusta paremman ja suositumman.
Tieto levisi sähköisiin medioihin, radio- ja TV-lähetykset alkoivat. Jos kerran asia sanottiin radiossa tai TV:ssä niin täytyihän sen olla totta. Hienot ihmiset hienoissa vaatteissa kertoivat miten maa makaa.
Nykyään tieto on levinnyt kaikkialle, sitä tulvii joka puolelta. Ainoa mikä tässä myllytyksessä ei ole kehittynyt on ihmisen aivot. Ne omaksuvat tietoa yhä edelleen samaan tahdiin kuin ennen muinoin.

Miten erotella tietoa?
Kun tietoa on paljon siitä on hankala saada otetta.
Tieto voidaan jakaa:
1. Koulutietoon, joka on yleisesti hyväksyttyä tietoa perusasioista.
2. Kokemukseen perustuvaan tietoon, joka on iän myötä karttunutta tietoa käytännön kokemusten kautta.
3. Tutkimustietoon, joka käsittää erilaisilla tutkimuksilla saadun tiedon.
4. Painettuun sanaa, joka on ihmisten mielipiteitä eri asioista ja miten ne pitäisi tehdä.
5. Internetin sisältöön, joka on sekalainen kokoelma kaikkea mahdollista ja mahdotonta elämän eri osa-alueilta ja niiden ulkopuolelta.
6. Urbaaneihin legendoihin, suusanalliseen tietoon, jonka kuulee usealta taholta ja haluaa uskoa oikeaksi kun sen kaveriltakin kuuli.

Mihin tässä sitten luottaa?
Käytännössä mihinkään ei voi luottaa täysin. Mustan voi todistaa valkoiseksi ja valkoisen mustaksi. Totuus löytyy jostain harmaiden sävyjen välimaastosta. Totuus on myös hyvin subjektiivinen käsite. Jokaisella meistä on oma totuutensa asioista. Siihen vaikuttavat kaikki ne kokemukset mitä meillä on tähänastisesta elämästä. Mitä nuorempi on, sen enemmän joutuu turvautumaan ympäristöstä tulevaan tietoon, vasta kun kokemuksia karttuu luotettavan tiedon erottaminen hieman helpottuu. Tosin kun negatiivisia kokemuksia on joistakin asioista karttunut paljon, niihin ei enää luota, vaikka asiat olisivat tärkeitä ja hyviäkin.
Media on saanut suuren vallan vaikuttaa meihin ja maailmaamme. Suuri valta tuo mukanaan myös vastuun. Kuka ottaa vastuun?
Joskus joutuu valitsemaan hyvän ja pahan väliltä ja joskus pahan ja vielä pahemman väliltä. Aina valinta ei ole helppo.

Miten reagoida uuteen ja erilaiseen?
Aina kun kohtaat tietoa, joka eroaa omista uskomuksistasi, käsityksistäsi tai sinulle opetetusta, reagoit sinulle ominaisen kaavan mukaan. Saatat omaksua tiedon pahemmin pohtimatta tai pureksimatta. Saatat tyrmätä tiedon täysin paikkansapitämättömänä suoralta kädeltä ja kieltäydyt koko asiasta. On mahdollista että mietit ja tutkit asiaa tarkemmin ja vasta sitten muodostat käsityksesi asiasta. Kun olet muodostanut käsityksesi liität tiedon jo sinulla olemassaolevaan tietoon asiasta ja tajuntasi laajenee. Nyky-yhteiskuntaa vaivaa kuitenkin krooninen ajan puute. Ei ole aikaa perehtyä kaikkeen. Tästä aiheutuu se, että väärää ja vääristynyttä tietoa pääsee koko ajan tihkumaan enemmän ja enemmän tietoisuuteemme ja kukaan ei voi sille mitään.

Vääristynyt tieto
Harva ihminen on niin pahantahtoinen että vääristelee tietoa tahallaan. Tosin sellaisiakin on, jotka tekevät niin hupimielessä, sotkeakseen asioita tai hyötymistarkoituksissa. Yleensä vääristely tälläisessä tapauksessa on niin räikeä että se on helppo huomata, ei tosin aina.
Monet ihmiset uskovat tieteellisiin faktoihin ja tutkimustietoon. Sitä monet mainoksetkin käyttävät hyväkseen. Ennenkuin uskoo suoralta kädeltä tutkimustietoon olisi hyvä tietää kuka tutkimuksen teki, ja ennenkaikkea kuka sen teetti. Joskus voi olla niin että on "oma lehmä ojassa", ja tutkimusta tarvitaan nostamaan se lehmä sieltä ojasta pois eli osoittamaan että väitös ei pidä paikkaansa. Minkä hyvänsä voi todistaa olevan miten hyvänsä, kaikki riippuu otoksesta eli tutkimusaineistosta, sen laajuudesta ja mitä siihen kuuluu. Mistä tunnistaa sitten luotettavan tutkimuksen? Nyky-yhteiskunnassa on harvoja puolueettomia tahoja, jotka tekevät puolueettomia tutkimuksia. Aina löytyy joku joka hyötyy tutkimuksesta ja aina on löydettävä joku joka rahoittaa tutkimuksen. Tutkijoilla on kiusauksia. Määrärahoja ei tule lisää jos tutkimus osoittaa jotakin "väärää", siitä seuraa että tutkimuksia vääristellään "oikeaan" suuntaan. Vääristelyä voi aiheuttaa myös akateemisen menestymisen tarve ja tarve osoittaa oma arvonsa ja tutkimuksensa tarpeellisuus.
Vääristymiä aiheuttaa myös halu uskoa asiat tietyllä tavalla. Jos uskoo tarpeeksi melkein mikä hyvänsä toimii. Ihmisillä on odotuksia siitä miten asioiden tulisi tai kuuluisi mennä. Tämä vääristää asioita paljon. Aina asiat eivät mene niinkuin odottaisi tai miten sinä haluaisit niiden olevan. Itseään on todella helppo pettää. Sokea usko asioiden tiettyy laitaan vääristää tietoa omalta osaltaan.
Kaikki mikä tukee sinun omaa käsitystäsi asioista on suotuisaa tietoa ja se on kaikkein helpointa omaksua. Jostain syystä tässä vaiheessa itsekritiikki yleensä katoaa täysin. Sokea luottamus asioiden oikeaan laitaan ottaa valtaa ja mitään ei kyseenalaisteta. Vaikka tieto olisi kuinka väärää hyvänsä se otetaan täytenä totena, koska se tukee omia arvoja ja käsityksiä. Tämä on oikeastaan kaikkein vaarallisinta vääristynyttä tietoa, koska se uppoaa niin helposti ihmisiin.
Itsepäisyys suoraastaan luo väärää tietoa, samoin tietämättömyys. Näiden yhdistelmä aiheuttaa sen että vääristynyt tieto jää elämään. Muutoshaluttomuus pakonkin edessä ei vain estä kehittymistä ja edistymistä, se takaa myös sen että tieto vääristyy, kun uutta tieto olisi saatavilla mutta sitä ei haluta ottaa vastaan.
Mainokset esittelevät kaikkea uutta, mutta sisältävät myös hyvin paljon vääristynyttä tietoa. Mainoksien tarkoitus on myydä tuotteita, joten niistä on tehtävä houkuttelevia kaikilla mahdollisilla keinoilla. Yleensä eniten mainostetut tuotteet eivät ole parhaita, niillä on vain suurin mainosbudjetti. Mainokset luovat kaikkein pahimmat ja suurimmat illuusiot ja niiden harhoihin on helppo langeta. Sen näkee lehtiä lukiessa, monet naistenlehdet ovat yhtä tuotemainosta aina artikkeleita myöten. Älä sinä sentään usko mainoksia täytenä totena, ajattele omilla aivoillasi. Pohdi ja harkitse.

Hyödyllinen tieto
Sillä onko tieto oikeaa vai väärää, ei oikeastaan ole mitään tekemistä sen kanssa onko tieto hyödyllistä. Tieto on hyödyllistä vain silloin kun siitä on sinulle hyötyä. Tietoyhteiskunnassa tieto on valtaa. Mitä enemmän tiedät sen useampi ovi sinulle aukeaa ja sen korkeammalle pääset kapuamaan. Tässä vastaan tulee kuitenkin moraalinen ja eettinen raja. Onko kaiken tiedon käyttäminen moraalisesti oikein? Sotiiko se eettisiä periaatteita vastaan? Täytyykö jotain tietoa pimittää jostain syystä päästäkseen eteenpäin? Mitä tarkoitusta tieto ajaa ja mitä tarkoitusta itse ajat? Nyky-yhteiskunnassa oman edun tavoittelu ajaa yleensä kaiken muun ohi. Hyvin harva yksilö pystyy ajattelemaan kokonaisuutta oman edun edelle. Kokonaisuus on aina enemmän kun osiensa summa. Kaikki vaikuttavat kaikkeen. Joskus asioiden suhteen joutuu tekemään kompromisseja. Kaikki ympäristöystävällinen tai ekologinen ei välttämättä ole terveellistä ja päinvastoin. Hyödyllinen tieto auttaa sinua tekemään oikeita valintoja. Se ovatko ne oikeita vai vääriä selviää yleensä vasta pitemmän ajan kuluttua valinnan teon jälkeen. Valintahetkellä uskot tehneesi oikein, et voi tietää.

Keinoja erottaa totuus ja illuusio
-Jos joku tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä ole totta.
-Vaikka uskot johonkin asiaan kynsin ja hampain, se ei ole aina totta.
-Jos luvataan jotain, joka ei ole aikaisemminkaan toteutunut.
-Mieti onko mitenkään mahdollista että asia voisi pitää paikkansa, ota selvää asioista.
-Jos luet kaksi tutkimusta joissa molemmissa väitetään täysin päinvastaista samasta asiasta. Lue vielä muutama lisää ja ota selvää kuka rahoitti tutkimukset.
-Mieti onko joku hyötymässä asiasta ja miten.
-Mieti onko jollakulla "oma lehmä ojassa".
-Mieti ajaako joku nyt omaa vai muiden etua.
-Käytä omia aivojasi ja omia kokemuksiasi asiasta.
-Muista että ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita. Monet asiat voidaan tehdä eri tavalla ja silti päädytään hyvään lopputulokseen.
-Antaudu tiedon valtaan ja luota vaistoosi.
-Muista että luovuus kukkii totuuden ja illuusion rajalla ja menee enemmän illuusion puolelle. Kaikesta tiedosta ei tarvitse erotella totuutta. Älä koskaan tapa luovuutta. Luovuus on keino selvitä tässä maailmassa. Ilman luovuutta mitään uutta ei koskaan keksittäisi ja maailma pysähtyisi.
-Liiallinen totuuden etsintä voi myös estää elämästä. Elämä tarvitsee pienen määrän illuusiota, muutoin eläisimme vain kylmässä teknoyhteiskunnassa.




Äiti tietää paljon, mutta äiti tunnustaa että ei ole aina oikeassa, siksi sinun on opittava erottamaan totuus ja illuusio. Molemmille löytyy oma paikkansa tässä maailmassa.

23.10.09

Tiskaaminen eli astioiden pesu

Kumpi on taloudellisempaa käsinpesu vai koneella pesu?
Riippuu pesutavasta, astioiden määrästä ja perheen koosta. Jos lasket kuumaa vettä tiskialtaaseen tai tiskivatiin, vettä menee noin 5 l ja toinen 5 l vettä huuhteluun, yhteensä 10 l. Tiskikone kuluttaa pienimmillään n. 10 l vettä, yleensä 15-20 l eli vettä kuluu lähes tuplasti enemmän. Vanhat astianpesukoneet voivat kuluttaa jopa 50 l vettä. Yleensä jos astianpesukone kuluttaa vähän vettä, sen täytyy pestä astioita pitemmän aikaa, jopa 2-3 tuntia. Tässä ajassa sama tiskimäärä on jo moneen kertaa pesty käsin ja vielä hyvin. Jos peset astiasi juoksevan veden alla, se vie vettä 30-70% enemmän kuin tiskikone, riippuen pestävien astioiden määrästä. Tästä on hyvin helppo vetää johtopäätös: Pienessä perheessä on taloudellisinta tiskata käsin, suurissa perheissä käyttää tiskikonetta ja koskaan ei kannata pestä astioita juokevan veden alla.

Kumpi on ekologisempaa?
Kumpikin voi olla ekologista jos käytät ekologisia pesuaineita tai teet pesuaineet itse. Katso Tee itse Kodin puhdistusaineet. Tiskikoneessa kannattaa pestä aina täysiä koneellisia, ei kuitenkaan liian täyteen ahdettuna. Jos peset tai huuhtelet asiat ennen koneeseen laittoa, peset tavallaan astiat kahteen kertaan. Se ei ole ekologista eikä taloudellista.

Kuinka usein astiat pestään?
Riippuu talouden koosta ja miten usein laitetaan ruokaa ja syödään kotona. Yksi ihminen tai pieni perhe - astioiden pesu kerran päivässä riittää. Suuri perhe - aina aterioiden ja ruuanlaiton jälkeen. Joskus voi olla hyvä pestä ruuanvalmistuksessa käytetyt astiat ennen ateriaa, jos tiskipöytä on pieni.
Jos likaisia astioita ei pestä heti, niihin on hyvä laittaa kylmää vettä, että ruoka ei pinty kiinni. Astiat voi latoa pesualtaaseen ja pesualtaan peittää esim. metalli- tai puulevyllä, jolloin likaiset astiat eivät näy. Jos astioita on enemmän kuin pesualtaaseen mahtuu ne on hyvä pestä heti.

Kuka tiskaa?
Kaikki, jotka syövät, tiskaavat vuorollaan. Kun nenä yltää tiskipöydän yläpuolelle on aika aloittaa. (Itse aloitin tiskaamisen kun nenä oli vielä tiskipöydän alapuolella. Seisoin keittiöjakkaralla. Ikää en muista, ehkä olin noin 4-5 -vuotias. Äitini oli sitä mieltä että nuorena se on vitsa väännettävä, ei sitä muuten opi.)

Miksi astioita pestään?
Hygienian takia, tautien leviämisen estämiseksi ja ruoka-aineiden pilaantumisen välttämiseksi. Likaiseen astiaan laitetut puhtaat ruoka-aineet pilantuvat bakteeritoiminnan ansiosta.

Astianpesu käsin
Älä käytä riepua, liinaa tai sientä astioiden pesemiseen. Niitä on melko mahdotonta pitää siisteinä, koska keräävät bakteereita. Paras väline käsitiskiin on tiskiharja. Se on syytä vaihtaa, kun harjakset menevät lättään ja mielellään jo hieman aikaisemminkin.
Jos perheessä on sairautta, sairaiden ruokailuvälineet pestään erikseen. Ne voidaan myös kiehauttaa miedossa soodavedessä (ruokasoodaa+vettä)ennen pesua.

Tiskivälineet
-esiliina
-kumikäsineet tai muut suojakäsineet
-tiskiharja
-teräsvillaa (pinttynyt lika)
-pulloharja (ahtaat paikat)
-käsitiskiainetta
-altaat ja viemärit (2 kpl) tai vati (2 kpl) (ruostumatonta terästä tai muovia)
-talouspaperia
-kuivauskaappi tai -teline
-tiskipöydän kuivausliina
-valutusliina
-pyyheliina

Käsitiski vaiheittain
Esivalmistelu
-laita esiliina eteen
-poista ruuantähteet lautasilta ja kattiloista (ruuantähteet kuuluvat biojäteastiaan tai kompostiin, ei kaatopaikalle). Jos materiaali sen vain kestää voit käyttää muovista raappaa pinttyneen lian irroitukseen.
-laita kattilat ja vuoat tarvittaessa likoamaan kuumaan soodaveteen, poikkeuksena maidosta, kanamunista ja tärkkelyspitoisista ruuista (peruna) muodostuneet tahrat, jotka liotetaan kylmässä vedessä. Sitkeät ruokatahrat esim. pannuissa voi antaa liota yön yli. Älä kuitenkaan liota valurautapannua (ruostuu).
-lajittele pestävät esineet likaisuusasteen mukaan, niin että likaisimmat jäävät viimeisiksi. Järjestä ne tiskipöydälle jonoon, puhtain lähimmäs pesupaikkaa.
Tiskaaminen
-laita kumikäsineet käteen ja varaa tiskivälineet (tiskiharja, teräsvilla, pulloharja) valmiiksi
-laske tiskialtaaseen tai tiskivatiin niin lämmintä vettä kun kätesi kärsivät (optimi 60°C)
-laske huuhteluosastolle niin kuumaa vettä kun hanasta lähtee (optimaali olisi 90-100°C, mutta vesi joka putkistossa kiertää on vain 55°-75°C:sta) tai keitä huuhteluvesi kattilassa tai vedenkeittimellä
-lisää tiskiaine (1-3 tl/ 5 l vettä) astioiden likaisuuden mukaan. Jos haluat vaahtoa näkyviin voit vispilöidä tiskiaineen tiskiharjalla. Käytä aina käsitiskiin tarkoitettua tiskiainetta, konetiskiaine ärsyttää käsiä ja silmiä.
-pese tässä järjestyksessä: ensin lasit, mukit, kahvikupit ja vadit, lautaset, ruokailuvälineet, ruuanvalmistusastiat ja viimeksi kattilat ja pannut ja lopuksi puuesineet.
-laita pesuveteen vain yksi esine kerrallaan ja nosta se pestyäsi heti huuhteluveteen, poikkeuksen muodostavat ruokailuvälineet joita voi pestä 6-10 kerralla.
-jokainen kuppi ja lasi pestään erikseen ulko- ja sisäpuolelta.
-puu-, luu-, sarvi- tai muovipäisiä veitsiä, haarukoita tai lusikoita ei upoteta pesuveteen kokonaan, vain terät. Varret pestään harjalla, huuhdotaan nopeasti ja kuivataan talouspaperilla.
-jos pesuvesi käy hyvin likaiseksi vaihda se välillä.
Huuhtelu
-huuhteluvesi on pelkkää kuumaa vettä ilman lisäaineita
-sitä mukaan kun peset astioita nostele ne huuhteluveteen
-kun olet tiskannut kaiken tiskattavan, nostele astiat huuhteluvedestä valumaan
Valuttaminen
-jos kuivauskaappi tai -teline on olemassa astiat voi nostella sinne, muutoin levitä puhdas pyyhe tai liina puhtaalle tiskipöydälle ja nostele astiat valumaan sen päälle
Kuivaaminen
-jos astiakaappia ei ole tai astiat eivät mahdu kaappiin, ne astiat kuivataan pyyhkeellä
-arvokkaat kokkiveitset ja sakset, sekä veitset, jotka ovat hiiliterästä kuivataan pesun jälkeen talouspaperilla, samoin kattilat ja pannut
-hopeaesineet ja lasit kuivataa pyyheliinalla
Paikalleen laittaminen
-kun astiat ovat kuivia ne laitellaan säilytyspaikoilleen, jos keittiö on pieni astioita voi säilyttää kuivauskaapissa
-lasit säilytetään pohja ylöspäin, lautaset pinossa, ruokailuvälineet laatikoissa omissa lokeroissaan
-kaapeissa ruuanlaittoastiat säilytetään niin että käytetyimmät ovat etualla.
Astianpesuvälineiden ja -pesupaikan siivous
-valutukseen käytetty pyyhe tai liina huuhdotaan ja kierretään kuivaksi ja laitetaan kuivumaan
-vesi lasketaan tiskialtaasta tai kaadetaan tiskivadista pois
-seinä tiskipöydän takana pyyhitään, samoin hanat
-viemäristä poistetaan irtoroskat ja lika. Viemäri puhdistetaan soodalla ja huuhdotaan kuumalla vedellä.
-tiskiallas tai vati pestään kuumalla soodavedellä (ruokasooda+vesi).
-tiskipöytä pyyhitään kuivaksi.
-tiskiharja pestään huolellisesti kuumassa pesuaineliuoksessa, huuhdellaan ja nostetaan kuivumaan.
-pyyheliina levitetään kuivumaan
-omat kädet pestään ja niihin levitetään käsivoidetta

Muuta
Keittiössä käytettävät pyyhkeet tai liinat vaihdetaan puhtaisiin kerran viikossa tai tarpeen mukaan useamminkin.
Vanhat tiskiharjat voi siirtää vaikka WC:n pesuun.
Liika pesuaine aiheuttaa kalvon astioiden pinnalle ja vaahtoaa liikaa, jolloin huuhteluveden joutuu vaihtamaan usein. Parempi käyttää liian vähän pesuainetta kuin liikaa.
Jos hanasta ei tule tarpeeksi kuumaa vettä, veden voi lämmittää vedenkeittimellä (noin 1-1½ l/kerralla riippuen vedenkeittimen koosta) tai keittää kattilassa. Legionellabakteerit vaativat kuollakseen pesun yli 60°C:ssa vedessä, kuten monet muutkin bakteerit katso Ruokahygienia -osio. Bakteeri on aiheuttanut pahaa keuhkonkuumetta v:sta 1976-77 lähtien, erityisesti pienet lapset ja yli keski-iän ylittäneet ovat vaaravyöhykkeellä, sekä tupakoitsijat ja keuhkosairaat.
Lisää vinkkejä tiskaukseen löytyy osiosta Tee itse - Kodin puhdistusaineet.

Konetiski
Tiskikoneessa on vesisuihkuja, jotka huolehtivat tiskaamisesta. Niiden toiminta ei kuitenkaan koskaan vastaa tiskiharjalla suoritettua hankaavaa työtä. Siksi koneen täytyy käydä pitemmän aikaa ja tarvitaan tehokkaampaa ja sen myötä myrkyllisempiä ja ärsyttäviä pesuainetta kuin käsitiskissä, jotta saataisiin puhdasta jälkeä.
Tiskikone ei ole hygieeninen, putkistoon kertyy ajanmittaan kaikenlaista kuonaa, jota ei saa kokonaan pois. Myynnissä olevat tiskikoneenpuhdistusaineet ovat usein hyvin myrkyllisiä ja saattavat jäädä koneen sisäpinnoille, josta tarttuvat koneessa pestäviin esineisiin. Siksi monet vanhemmat ihmiset suosivat edelleen käsitiskiä, eivätkä halua tiskikonetta kotiinsa. Tiskikone on hyödyllinen suurperheissä, jossa tiskiä tulee paljon. Joissakin tiskikoneissa voi valita pesuveden lämpötilan, katso että peset aina yli 60°C:een lämpötilassa, muuten koneesta tulee bakteerikehittämö ja virushautomo. Normaalisti virukset eivät pysy hengissä isäntäsolun ulkopuolella, huonosti hoidetussa tiskikoneessa, jossa on ruuantähteitä ja matala lämpötila se kuitenkin onnistuu. Toki tiskikoneisiin on saatavilla kaikenlaisia "desinfioimisaineita", mutta mieti tarkkaan mitä kemikaaleja haluat syödä ja syöttää lapsillesi.

Koneella pestäessä
-poista ruuantähteet astioista
-täytä kone noudattaen oman koneesi suosituksia, älä täytä uhkatäyteen, äläkä laita asioita toinen toisensa päälle
-laita alaritilälle isommat esineet ja yläritilälle pienemmät, mitä hennompi esine sen ylemmäse se laitetaan
-alaritilällä olevat esineet laitetaan kohti keskustaa, yläritilöillä olevat esineet pohja ylöspäin
-laita veitset ja haarukat terä alaspäin sekä lusikat kauhapuoli ylöspäin niille varattuun koriin tai niille varattuun tasoon vaaka-asentoon.
-asettele lasit niin että ne eivät hankaudu toisiaan vasten ja pohja ylöspäin
-asettele kaikki kuperat esineet pohja ylöspäin
-annostele pesuainetta astioiden likaisuuden mukaan (1-3 rkl). Käytä vain konepesuun sopivaa pesuainetta, käsitiskiaine ei sovi konepesuun.
-annostele huuhtelukirkaste (esim. väkiviinaetikka tai sitruunamehu)
-varmista että tiskikone saa vettä
-valitse oikea ohjelma ja käynnistä kone
-kun kone ilmoittaa että astiat on pesty. Avaa luukku hieman rakoselleen ja anna kuivua. Kun astiat ovat jäähtyneet ja kuivat. Laita astiat säilytyspaikoilleen.

Mitä tiskikoneeseen ei saa laittaa
-akryyli
-alumiini
-arvokkaat vanhat astiat ja esineet/antiikki
-astiat, joissa on kultakoristelua tai kultaus
-hopea
-kokkiveitset
-kristalli
-kulta
-kullatut esineet
-kumiesineet
-kupari
-käsinmaalatut astiat
-lasittamattomat saviastiat (terrakotta)
-liimaamalla kootut astiat
-maitolasi
-messinki
-metallikoristelut posliini
-muoviesineet, jotka eivät siedä korkeita lämpötiloja
-paksut lasiesineet
-pronssi
-puiset astiat, ruokailuvälineet, lastat, kauhat jne.
-puhallettu lasi
-rauta
-ruokailuvälineet, joissa on muu kuin metallinen kädensija
-teflonpinnoitetut paistinpannut ja muut nonstick (tarttumattomuus)-pinnoitetut esineet
-silikonivuoat ja -astiat (huokoinen pinta imee itseensä pesuainetta ja tekee esineestä myrkyllisen)
-sterling-hopea
-tina
-valmisruokapakkaukset (ovat usein pehmeää muovia ja voivat sulaa tai muovautua koneessa, lisäksi niistä voi irrota myrkyllisiä aineita)
-valurauta-astiat

Tiskikoneen hoito
-tyhjennä siivilä sinne kertyneestä töhnästä. Poista paikaltaan ja huuhtele.
-puhdista suihkuvarsien reiät hammastikulla tai cocktailtikulla kaivelemalla, jos niissä roikkuu ruuantähteitä
-pyyhi tiivisteiden välit ja sarana-alueet viikottain
-pese kaikki irto-osat esim. kori, tasot, ritilät, kerran viikossa käsin.
-poista mahdolliset kalkkisaostumat laittamalla 2-3 rkl sitruunahappoa tai viinietikkaa pesuainelokeroon ja toista niin monta kertaa koko pesuohjema huuhteluineen kun kalkkisaostumaa on jäljellä
-pyyhi tiskoneen päältä pölyt ja lika kerran viikossa
-tarkista muutaman kerran vuodesta tiskikoneen alle laitetun valumavesialtaan tilanne. Puhdista tarvittaessa. Jos altaassa on vettä tarkista letkujen liitännät ja onko mahdollisia haurastumia.

Tiskikone ja ongelmat
Home tiskikoneessa
Oletko jättänyt luukun kiinni aina pesun jälkeen? Oletko unohtanut tiskikoneen viikottaisen siivoamisen? Jätä luukku raolleen että kone kuivuu ja siivoa viikottain.
Hopea-esineestä tuli sumea tai pilkullinen
Pesitkö sen astianpesukoneella? Pese mieluummin käsin ja muista kuivata hyvin.
Lasiesineet muuttuvat sumeiksi
Johtuu kovasta vedestä - hankaa viinietikkaan kostutetulla siivousliinalla sumentuma pois. Käytä jatkossa etikkaa tiskikoneen huuhtelukirkasteena.
Jos sumentuma ei lähtenyt pois, se on valitettavasti pysyvä. Jatkovaurioiden välttämiseksi vähennä tiskiaineen määrää tiskikoneessa ja valitse lyhyempi ohjelma ja kuivausohjelmaksi matalampi lämpötila. Parempi olisi jos peset lasiesineet käsin.
Ruostumattomasta teräksestä valmistettu kattila muuttui oudon väriseksi
Pesitkö samassa koneessa hopeaesineitä tai sterling-hopeaa? Ruostumaton teräs ja hopea reagoivat keskenään tiskikoneessa vahingoittaen toisiaan. Jos haluat säästää kattiloitasi älä pese astianpesukoneessa hopeaesineitä. Käsipesu on aina turvallisempaa.
Tahrat tiskikoneessa
Tiskikoneen seiniin voi tulla kaikenvärisiä tahroja. Suurin osa niistä johtuu tiskiaineen kemikaalien reagoidessa lian (ruokatahrat astioissa), veden ja astioiden materiaalien kanssa. Kokeile viinietikkaa huuhtelukirkasteena ja käytä vähemmän tiskiainetta.

Katso myös Kodin puhdistusaineet
Siivoussuunnitelma
Tee itse Esiliina

22.10.09

Sokerikakku - 110 ohjetta

Ensimmäiset sokerikakut ilmestyivät Eurooppaan 1500-luvulla. Ensimmäisissä ohjeissa munaseoksia kuumennettiin vesihauteessa ja vatkattiin samalla. Valkuaiset ja keltuaiset voi vatkata myös erikseen.

Sokerikakkua, johon käytetään hiivaa sanotaan savariiniksi. Tiivispohjaista sokerikakkua sanotaan sienikakuksi.

Sokerikakun voi valmistaa myös mikroaaltouunissa.

Sokerikakun voi syödä sellaisenaan, täyttää jälkiruuaksi tai käyttää täytekakkupohjaksi. Täytteeksi voi laittaa hedelmiä, voikiisseliä, kastanjatahnaa, kermavaahtoa, hilloa, maapähkinävoita, suklaakiisseliä, omenasosetta, paahtokermahyytelöä, sitruunakiisseliä, vaniljakiisseliä, maitokiisseliä, nougatkiisseliä, banaanikiisseliä, kahvikiiseliä, hedelmähyytelöä, frangipaanikiisseliä tai ihan mitä itse haluat.

Seuraavissa ohjeissa:
Diabeetikot voivat korvata sokerin fruktoosilla tai muulla makeutusaineella ja vehnäjauhot hiivaleipä- tai sämpyläjauhoilla.
Keliaatikot korvaavat vehnäjauhot riisi-maissijauhoseoksella tai tattari-, kahviherne, peruna- tai soijajauho seoksella. Keliaatikoille on olemassa myös valmiita jauhoseoksia, joita voi myös käyttää.
Vehnäjauhot voi korvata myös spelttijauhoilla. Jos ohjeessa sanotaan vain jauhoja, voit käyttää mitä jauhoja hyvänsä. Sokerin voi korvata intiaanisokerilla, jolloin kakusta tulee tummempi. Voin ja margariinin voi korvata ruokaöljyllä.
Mukana on myös täysin munattomia kakkuja. Jos kananmunat ovat ongelma, munan voi korvata 1 rkl valkoviinietikkaa, jos ohjeeseen kuuluu hiivaa. Muutoin jauholla ja leivinjauheella tai munankorvikkeella.

Vehnän korvikkeet ja vastaavuudet:
1 dl vehnäjauhoja vastaa - 1 dl spelttijauhoja, 1 dl maissijauhoja, 1 dl ruisjauhoja, 1 dl kaurajauhoja tai 1 dl soijajauhoja
1 dl vehnäjauhoja vastaa - 3/4 dl karkeita maissijauhoja
1 dl vehnäjauhoja vastaa - 7/8 dl riisijauhoja tai 7/8 dl perunajauhoja
Vehnää muilla jauhoilla korvattaessa paras tulos saavutetaan kun "korvikkeena" käytetään useampaa eri jauholaatua, yhden sijaan.

Sokerin korvikkeet:
1 dl sokeria voi korvata - 1 dl intiaanisokeria tai täysruokosokeria
1 dl sokeria voi korvata - 1 dl mallassiirappia, riisisiirappia tai leivontasiirappia
1 dl sokeria voi korvata - 3/4 dl hunajaa, melassia tai vaahterasiirappia

Sitten on vielä stevia-kasvi eli sokerilehti, joka viimein (marraskuu, 2011) vapautetiin elintarvikekäyttökieltopannasta. Sitä voi ostaa jauheena ja nesteenä terveyskaupoista tai kasvattaa itse kukkaruukussa. Stevia on 250-300 kertaa makeampaa kuin sokeri. ½ tl steviaa tai 6 tippaa (neste tai jauhe) vastaa 1 dl sokeria leivonnassa. Itse olen steviaa kasvattanut ja käyttänyt n. 6 vuotta ja en ole vielä kuollut, mutta jokainen kokeilkoon omalla vastuullaan. Steviaa käytettäessä nestemäärää kakuissa pitää hieman vähentää ja jauhomäärää hieman lisätä tai lisätä leivinjauhetta tai käyttää esim. sokerijuurikas tai omenakuituvalmistetta tai muuta kuituvalmistetta, jotta kakusta saa kuohkeamman.

Kuten ohjeista voi nähdä, ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tehdä sokerikakkua. Keittokirjat ovat aina jonkun mielipide siitä miten asia tehdään. Ole luova ja kokeile! Lopussa reseptien jälkeen muuta sokerikakkuohjeistusta ja mikä meni pielee-osio.

Reseptit

Numero 1 - Peruskakku
4 munaa
1½ dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 30 min.

Numero 2 - Peruskakku maustettu inkiväärillä ja pomeranssilla
4 dl vehnäjauhoja
2½ dl sokeria
1 tl soodaa
½ tl inkivääriä
1 tl pomeranssinkuorta
2 munaa
1 dl voisulaa
2 dl piimää tai hapanta kermaa
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita kuiva-aineet keskenään. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää voisula ja piimä tai kerma. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 60 min.

Numero 3 - Peruskakku mikrossa
2 kananmunaa
1½ dl sokeria
2½ dl vehnäjauhoja
½ dl perunajauhoja
1½ tl leivinjauhetta
30 g voita tai margariinia
1 dl vettä
Voitele ja jauhota mikronkestävä vuoka. Sulata voi täydellä teholla. Sekoita leivinjauhe ja perunajuhot jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää taikinaan voisula ja vesi. Kaada taikina vuokaan ja paista 4 min. puolella teholla, (jos mikrossa ei ole pyörivää alustaa käännä kakku) ja paista kakku kypsäksi täydellä teholla 2 min 30 s.

Numero 4 - Peruskakku maustettu hasselpähkinöillä
4 munaa
2½ dl sokeria
200 g hasselpähkinäjauhetta
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 dl voisulaa
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita kuiva-aineet keskenään. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää voisula. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 45 min.

Numero 5 - Peruskakku
2 munaa
2 dl sokeria
1½ dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl kiehuvaa vettä
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon, kaada kiehuva vesi joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista esin miedossa sitten kuumemmassa uunissa 200-250°C:ssa 30 min.

Numero 6 - Peruskakku maustettu kanelilla ja pähkinällä
100g voita
1 dl siirappia
1 dl vettä
2 munaa
1 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
100g pähkinärouhetta
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi. Sekoita leivinjauhe ja kaneli jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää siirappi ja vesi. Lisää pähkinärouhe. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 50 min.

Numero 7 - Peruskakku maustettu portviinillä tai madeiralla
250 g margariinia
2 dl sokeria
3 munaa
1 tl vaniliinisokeria
2 tl leivinjauhetta
3½ dl vehnäjauhoja
½ dl portviiniä tai madeiraa
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe ja vaniliinisokeri jauhoihin. Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi, lisää munat koko ajan vatkaten. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää portviini tai madeira joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 30 min.

Numero 8 - Peruskakku maustettu kanelilla ja konjakilla
5 munaa
1 dl sokeria
4 rkl korppujauhoja
120 g pähkinäjauhetta
1 tl kanelia
2 rkl konjakkia
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita kuiva-aineet keskenään. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää konjakki. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 50 min.

Numero 9 - Peruskakku
1 lasi muna
1 lasi sokeria
1 lasi vehnäjauhoja
Voitele ja jauhota vuoka. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 30 min.

Numero 10 - Peruskakku
1 muna
3/4 dl sokeria
3/4 dl leivinjauhetta
3/4 dl vehnäjauhoja
2 rkl kermaa
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää kerma. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 30 min.

Numero 11 - Peruskakku maustettu avokadolla ja kardemummalla
150 g voita tai margariinia
1 dl fariinisokeria
1½ dl sokeria
2 munaa
5 dl vehnäjauhoja
1 tl kardemummaa
1 tl soodaa
2 tl leivinjauhetta
3 kypsää avokadoa
1 sitruunan mehu
Voitele ja jauhota vuoka. Muussaa avokadot ja lisää joukkoon sitruunamehu. Sekoita leivinjauhe, sooda ja kardemumma jauhoihin. Vatkaa rasva ja sokerit vaahdoksi, lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Lisää avokado-sitruunaseos. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 60 min.

Numero 12 - Peruskakku
3 munaa
2½ dl sokeria
50 g voita
1 dl maitoa tai vettä
3½ dl vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
1½ tl leivinajauhetta
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi. Sekoita leivinjauhe ja vaniljaoskeri jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää maito tai vesi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää voisula. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 40 min.

Numero 13 - Peruskakku maustettuna vaniljalla tai sitruunalla
2 munanruskuaista
1 dl vettä
1 tl leivinjauhetta
6 rkl sokeria
3 rkl vehnäjauhoja
3 rkl perunajauhoja
vaniljaa tai sitruunaa
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe ja mausteet jauhoihin. Vatkaa munat, sokeri ja vesi vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 30-40 min.

Numero 14 - Peruskakku ilman munaa
4 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
½ dl öljy
2 dl vettä
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe ja vaniljasoketi jauhoihin. Sekoita öljy ja vesi jauhoseokseen. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 40 min.

Numero 15 - Peruskakku - maustettu banaaneilla ja manteleilla
4 banaania
150 g voita
100 g hunajaa
4 munaa
3½ dl vehnäjauhoja
40 g mantelirouhetta
½ tl suolaa
2 tl leivinjauhetta
1 sitruunan mehu
Voitele ja jauhota vuoka. Survo banaanit soseeksi ja lisää joukkoon sitruunamehu. Sekoita leivinjauhe, suola ja mantelirouhe jauhoihin. Vatkaa munat, rasva ja hunaja vaahdoksi. Lisää banaani-sitruunasurvos. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 40 min.

Numero 16 - Peruskakku maustettu kaakaolla
3 munaa
1½ dl sokeria
½ dl kaakojauhetta
1 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe ja kaakojauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 180°C:ssa 20 min.

Numero 17 - Peruskakku
4 munaa
2 dl sokeria
1 dl kiehuvaa vettä
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää kiehuva vesi varovasti ja vähitellen joukkoon, koko ajan vatkaten. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 190°C:ssa 30 min.

Numero 18 - Peruskakku vadelmainen ja suklainen
3 munaa
2 dl sokeria
150 g voita
1 dl maitoa
½ dl vadelmahilloa
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 rkl kaakaojauhetta
½ dl kiehuvaa vettä
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi. Sekoita leivinjauhe ja kaakojauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää maito ja vadelmahillo. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää voisula ja kiehuva vesi. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 45 min.

Numero 19 - Peruskakku maustettuna banaanilla
150 g voita tai margariinia
2½ dl sokeria
2 munaa
3 dl vehnäjauhoja
1½ dl grahamjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
3 banaania
2 dl maustamatonta jogurttia
Voitele ja jauhota vuoka. Survo banaanit ja sekoita jogurttiin. Sekoita kuiva-aineet keskenään. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot ja banaani-jogurttiseos vuorotellen taikinaan. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 60 min.

Numero 20 - Peruskakku
4 munaa
2 dl sokeria
1½ dl vehnäjauhoja
1 dl ohrakasta
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita ohrakas jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 30 min.

Numero 21 - Peruskakku maustettuna mantelilla tai sitruunankuorella
4 munaa
200 g sokeria
150 g vehnäjauhoja
150 g voita tai margariinia
2 tl leivinjauhetta
sitruunankuorta tai mantelia
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää voisula. Raasta joukkoon sitruunan kuortya i laita hienoksi rouhittuja manteleita. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 30 min.

Numero 22 - Peruskakku
4 munaa
1½ dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 dl vehnäjauhoja
½ dl perunajauhoja tai ohrakasta
1 tl leivinjauhetta
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe ja perunajauhot tai ohrakas jauhoihin. Vatkaa munat ja sokerit vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 30 min.

Numero 23 - Peruskakku maustettuna kookoksella, mantelilla ja kardemummalla
250 g voita tai margariinia
3 dl sokeria
4 munaa
3½ dl vehnäjauhoja
½ dl perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl mantelilastuja
1 dl kookoshiutaleita
1 tl kardemummaa
1 dl kermaa
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita kuiva-aineet keskenään. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen koko ajan vatkaten. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää kerma. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 60 min.

Numero 24 - Peruskakku maustettu kookoksella
100 g voita
1 dl sokeria
2 munaa
½ dl maitoa
1 dl kookoshiutaleita tai kookosjauhetta
2 ½ dl vehnäjauhoja
1½ dl vaniljasokeria
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe, vaniljasokeri ja kookos jauhoihin. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen vatkaten. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 20-30 min.

Numero 25 - Peruskakku maustettuna rommilla ja vaniliinisokerilla
100 g voita
2 tl leivonjauhetta
4 dl vehnäjauhoja
4 munaa
2 dl sokeria
½ dl rommia
1 tl vaniliinisokeria
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää rommi, vaniliinisokeri ja voisula. Sekoita. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 30 min.

Numero 26 - Peruskakku maustettu kahvilla ja hasselpähkinöillä
5 munaa
2 dl sokeria
½ dl kahvia
1 tl leivinjauhetta
100g hasselpähkinärouhetta
1½ dl perunajauhoja
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää kahvi ja hasselpähkinärouhe. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 45 min.

Numero 27 - Peruskakku
250 g voita
2½ dl sokeria
4 munaa
3 dl maustamatonta jogurttia
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen koko ajan vatkaten. Lisää jogurtti. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 45 min.

Numero 28 - Peruskakku ruisjauhoista
3 munaa
1 dl sokeria
1 dl ruisjauhoja
½ dl perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 30 min.

Numero 29 - Peruskakku
7 dl vehnäjauhoja
3 rkl sokeria
4 tl leivinjauhetta
100 g voita tai margariinia
1½ dl maitoa tai viiliä
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe ja sokeri jauhoihin. Murenna voi seokseen. Vatkaa munat maitoon tai viiliin. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200-225°C:ssa 30 min.

Numero 30 - Peruskakku vaahtokarkeista
6 kananmunaa
1½ dl sokeria
2½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 dl paloiteltuja vaahtokarkkeja
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää vaahtokarkit. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 40 min.

Numero 31 - Peruskakku maustettu kahvilla ja mantelilla
250 g voita
2 dl sokeria
3 munaa
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl mantelirouhetta
1 dl vahvaa kahvia
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita kuiva-aineet keskenään. Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi. Vatkaa joukkoon munat yksitellen. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää kahvi. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 60 min.

Numero 32 - Peruskakku minttusuklainen
4 kananmunaa
1½ dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
150 g voi- tai margariinisulaa
2 dl mariannekarkkeja murskattuna
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe ja vaniljasokeri jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää rasvasula. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää karkkimurska. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 50 min.

Numero 33 - Peruskakku mantelinen
300 g mantelijauhetta
4 dl tomusokeria
10 munanvalkuaisita
1 tl vaniljasokeria
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita mantelijauhe, sokeri ja vaniljasokeri. Vatkaa munat kovaksi vaahdoksi. Sekoita jauho-sokeriseos varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 30 min.

Numero 34 - Peruskakku suklainen
4 kananmunaa
1½ dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
50 g voita
50 g tummaa suklaarouhetta
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää suklaarouhe ja voisula. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 45 min.

Numero 35 - Peruskakku maustettu kaakaolla ja vaniljalla
5 dl vehnäjauhoja
4 dl sokeria
1 dl kaakaojauhetta
1 tl soodaa
½ tl suolaa
1 tl vaniliinisokeria
1 purkki rahkaa
½ dl maitoa
150 g voita
2 munaa
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi. Sekoita kuiva-aineet keskenään. Sekoita maito ja rahka. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää maitorahka ja sulatettu voi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 60 min.

Numero 36 - Peruskakku maustettu kahvilla ja suklaalla
175 g voita
100 g suklaata (murskattuna)
2 dl sokeria
3 kananmunaa
1½ dl vehnäjauhoja
1 tl kahvijauhetta
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi. Sekoita kahvijauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää suklaamurska. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 45 min.

Numero 37 - Peruskakku
30 g voita
2 munaa
1½ dl sokeria
1 dl kermamaitoa
2 tl leivinjauhetta
3 dl vehnäjauhoa
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää vaahtoon koko ajan sekoittaen kermamaito ja voisula. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 180°C:ssa 30 min.

Numero 38 - Peruskakku maustettu viskillä
200g voita
200g sokeria
4 kananmunaa
100g vehnäjauhoja
100g perunajuhoja
1 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
½ dl viskiä
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi. Sekoita leivinjauhe ja vaniljasokeri jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää viski. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää voisula Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 50 min.

Numero 39 - Peruskakku maustettu porkkanalla
200 g margariinia
2 dl sokeria
3 munaa
2 tl vaniliinisokeria
2 tl leivinjauhetta
3½ dl vehnäjauhoja
1½ dl hienoksi raastettua porkkanaa
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita kuiva-aineet keskenään. Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen vatkaen koko ajan. Lisää porkkanaraaste. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 60-70 min. jos pinta alkaa ruskistua liikaa peitä foliolla.

Numero 40 - Peruskakku marjainen maustettu banaanilla
200 g voita
2½ dl sokeria
3 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 tl soodaa
250 g rahkaa
1 dl marjoja (pihlajanmarjat, mustikat, mansikat, vadelmat, puolukat tai karpalot)
1 banaani
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi. Sekoita leivinjauhe, sooda ja vaniljasokeri jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää rahkat, marjat ja survottu banaani. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää voisula. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 60 min.

Numero 41 - Peruskakku maustettuna manteliöljyllä tai sitruunankuorella
3 munaa
½ dl kuumaa vettä
1½ dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
8 tippaa manteliöljyä tai sitruunan raastettu kuori
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe ja mausteet jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, lisää vesi vähitellen koko ajan vatkaten. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 180°C:ssa 40-50 min.

Numero 42 - Peruskakku maustettu banaanilla ja kahvilla
100 g voita
2 dl sokeria
3 kananmunaa
2 rkl siirappia
1 dl kermaa
2 banaania
2 rkl pikakahvijauhetta
½ tl vaniljasokeria
½ tl suolaa
1 tl soodaa
2 tl leivinajuhetta
4 dl vehnäjauhoja
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi. Sekoita kuiva-aineet keskenään. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, lisää siirappi. Lisää banaanimurska ja kerma. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää voisula. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 60 min.

Numero 43 - Peruskakku perunasta
100 g voita
3 dl sokeria
2 munaa
15 mantelia rouheena
250 g kypsiä perunoita
2 dl vehnäjauhoa
3 dl kaurahiutaleita
3½ tl leivinjauhetta
Voitele ja jauhota vuoka. Soseuta perunat. Sekoita leivinjauhe ja kaurahiutaleet jauhoihin. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat ja mantelirouhe. Lisää perunasose. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 35-45 min.

Numero 44 - Peruskakku persikkainen
250 g voita
3 dl sokeria
3 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
½ dl perunajauhoja
2½ tl leivinjauhetta
2 tl soodaa
1 dl maustamatonta jogurttia
1 dl persikkasosetta tai -survosta
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi. Sekoita kuiva-aineet keskenään. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää jogurtti ja persikat. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää voisula. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 50 min.

Numero 45 - Peruskakku mantelinen
3 valkuaista
1½ dl sokeria
75 g voita
100 g mantelijauhetta
3 dl kaurahiutaleita
2 rkl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi. Sekoita leivinjauhe, mantelijauhe ja jauhot sekä hiutaleet. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada joukkoon voisula. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 30 min.

Numero 46 - Peruskakku mehumaustein
2½ dl sokeria
2 dl perunajauhoja
3 kananmunaa
1½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
½ dl mehua
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää mehu. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 45 min.

Numero 47 - Peruskakku sitruunainen
3 munaa
3½ dl sokeria
4½ dl kermaa (tuoretta tai hapanta)
sitruunan raastettu kuori
5½ dl vehnäjauhoja
1½ dl leivinjauhetta
1½ dl soodaa
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe ja sitruunan raastettu kuori jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, lisää kerma. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 30-40 min.

Numero 48 - Peruskakku maustettu kahvilla ja rommilla
250 g voita
3 dl sokeria
3 kananmunaa
5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 rkl pikakahvijauhetta
1 dl kermaa
rommiaromia
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi. Sekoita leivinjauhe ja pikakahvijauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää kerma ja rommi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 50 min.

Numero 49 - Peruskakku maustettuna kanelilla
200 g voita
100 g sokeria
1 muna
300 g vehnäjauhoja
1 tl kanelia
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi. Sekoita kaneli jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada voisula joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 30 min.

Numero 50 - Peruskakku maustettu kirsikoilla
3 dl vehnäjauhoja
2 dl kaurahiutaleita
1½ tl leivinjauhetta
1 dl sokeria
100 g voita tai margariinia
2 munaa
1 dl kermaa
1 dl kirsikoita hienoksi silputtuna
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita kuiva-aineet keskenään. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää kerma ja kirsikat. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 30 min.

Numero 51 - Peruskakku aprikoosi-suklaa
150 g aprikooseja
100g suklaata
200g voita
2 dl sokeria
3 kananmunaa
2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi. Hienonna aprikoosit ja murskaa suklaa. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää aprikoosit ja suklaa. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää voisula Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 60 min.

Numero 52 - Peruskakku maustettuna kaakaolla
4 munaa
2 dl sokeria
5 rkl perunajauhoja
2 rkl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 rkl kaakaojauhetta
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe ja kaakaojauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 30 min.

Numero 53 - Peruskakku appelsiini-rommi
60 g vehnäjauhoja
60 g perunajauhoja
180 g tomusokeria
5 munaa
suolaa
2 tl sitruunamehua
1 tl appelsiininkukkavettä
1 tl rommia
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita jauhot keskenään. Vatkaa munat, suola ja sokeri vaahdoksi. Lisää sitruunamehu, appelsiininkukkavesi ja rommi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 180°C:ssa 35-40 min.

Numero 54 - Peruskakku maustettu korinteilla
150 g voita tai margariinia
1½ dl sokeria
2 munaa
½ tl leivinjauhetta
3 dl vehnäjauhoja
½ dl korintteja
1 dl kermaa
Voitele ja jauhota vuoka. Kiehauta korintit tilkassa vettä ja jauha hienoksi. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat vaahtoon koko ajan vatkaten. Lisää korintit ja kerma. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 45 min.

Numero 55 - Peruskakku
180 g vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
250 g sokeria
1 tl vaniliinisokeria
½ tl suolaa
1 dl öljyä
5 kananmunaa
1 tl sitruunankuorta
½ tl viinikiveä (tartraattijauhe)
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe ja vaniliinisokeri jauhoihin. Vatkaa munat, viinikivi, suola ja sokeri vaahdoksi. Lisää sitruunankuori. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 160°C:ssa 60 min.

Numero 56 - Peruskakku
1 munaa
1 dl voita tai margariinia
1 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada joukkoon voisula. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 30 min.

Numero 57 - Peruskakku
125 g suolatonta voita
125 g sokeria
4 munaa
1 tl sitruunankuorta
125 g jauhoja
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi. Sekoita sitruunankuori jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää voisula. Kaada taikina vuokaan ja paista 180°C:ssa 50 min.

Numero 58 - Peruskakku maustettu kurpitsalla ja muskottipähkinällä
1 dl öljyä
2 munaa
1 dl vettä
3 dl kurpitsasosetta
5 dl vehnäjauhoja
½ tl suolaa
½ tl muskottipähkinää
1 tl soodaa
1 dl sokeria
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe, sooda, suola ja muskottipähkinä jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää öljy, vesi ja kurpitsasose. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 60 min. Peitä foliolla jos pinta alkaa tummua liikaa.

Numero 59 - Peruskakku
6 munaa
100 g sokeria
2 tl hunajaa
suolaa
1 dl maitojauhetta
90 g jauhoja
Voitele ja jauhota vuoka. Vatkaa munat, hunaja ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 160°C:ssa 45 min.

Numero 60 - Peruskakku mantelinen tai pähkinäinen
4 munaa
1½ dl sokeria
100 g manteleita tai pähkinöitä
2 rkl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita jauhot ja jauhetut mantelit tai pähkinät. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 30 min.

Numero 61 - Peruskakku
6 munaa
90 g sokeria
75 g riisi- tai maissijauhoja
Voitele ja jauhota vuoka. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 30 min.

Numero 62 - Peruskakku maustettu kesäkurpitsalla
3 munaa
2 dl öljyä
3 dl sokeria
400 g kesäkurpitsaraastetta
6 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniliinisokeria
1 tl soodaa
4 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe, vaniliinisokeri, suola ja sooda jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää öljy ja kesäkurpitsaraaste. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa tunti tai puolitoista. Peitä foliolla jos pinta alkaa tummua liikaa.

Numero 63 - Peruskakku unikonsiemenistä (Kun tätä kakkua syö on paras olla menemättä huumetestiin. Testi näyttää positiivista, vaikka et mitään käytäkään.)
2 rkl kiehuvaa vettä
125 g voita
125 g sokeria
1 tl sitruunankuorta
6 munaa
4 rkl korppujauhoja
200 g unikonsiemeniä
Voitele ja jauhota vuoka. Jauha unikonsiemenet jauhoksi. Sekoita unikonsiemenjauho ja korppujauhot. Sulata voi. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää voisula ja kiehuva vesi. Kaada taikina vuokaan ja paista 160°C:ssa 45 min.

Numero 64 - Peruskakku saksanpähkinäinen
100 g saksanpähkinöitä
6 munaa
2 rkl vettä
225 g sokeria
50 g vehnäjauhoja
40 g perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
Voitele ja jauhota vuoka. Kuori ja hienonna pähkinät. Sekoita leivinjauhe ja pähkinäjauhe jauhoihin. Vatkaa munat, vesi ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 180°C:ssa 40-50 min.

Numero 65 - Peruskakku maustettu luumulla
60 g voisulaa
125 g sokeria
4 munaa
1 tl sitruunankuorta
125 g vehnäjauhoja
1 dl luumusosetta tai -survosta
Voitele ja jauhota vuoka. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää sitruunankuori ja luumusose tai -survos. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 180°C:ssa 60 min.

Numero 66 - Peruskakku
3 munaa
3 dl sokeria
4 dl perunajauhoja
1 rkl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniliinisokeria
200 g voita
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi. Sekoita kuiva-aineet keskenään. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää voisula. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 45 min.

Numero 67 - Peruskakku maustettu päärynällä ja inkiväärillä
225 g vehnäjauhoja
suolaa
1½ tl leivinjauhetta
1 tl inkivääriä
1 dl päärynäsosetta tai -survosta
1 dl öljyä
165 g sokeria
2 munaa
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe ja suola jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää öljy, inkivääri ja päärynäsose. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 180°C:ssa 60-70 min. Peitä foliolla jos pinta alkaa ruskistua liikaa.

Numero 68 - Peruskakku hiivalla, hillotäyte
6 dl vehnäjauhoja
200 g sulatettua voita tai margariinia
2 munaa
50 g hiivaa
2 rkl sokeria
1 dl hilloa
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi. Vatkaa munat, hiiva ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada puolet taikinasta vuokaan, levitä hillo päälle ja kaada toinen puoli hillon päälle. Jätä kakku nousemaan tunniksi. Paista 225°C:ssa 20 min.

Numero 69 - Peruskakku leivästä
90 g kuivaa vaaleaa leipää
1 dl maitoa
125 g sokeria
3 munaa
60 g voisulaa
75 g mantelijauhetta
Voitele ja jauhota vuoka. Laita kuivat leivät maitoon likoamaan. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää maito-leiväseos. Sekoita mantelijauhe varovasti joukkoon. Lisää voisula. Kaada taikina vuokaan ja paista 180°C:ssa 60 min.

Numero 70 - Peruskakku maustettu kookoksella ja omenalla
3 munaa
1½ dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1 dl kookoshiutaleita
1 tl leivinjauhetta
1 dl omenasurvosta tai sosetta
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe ja kookoshiuteleet jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää omenasurvos tai sose Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 40 min.

Numero 71 - Peruskakku omena-kaneli
2 munaa
125 g voita
125 g valkoista leipää
2 tl kanelia
100 g maissijauhoa
1 dl omenasosetta
1 dl sokeria
Voitele ja jauhota vuoka. Murenna leivät. Sulata voi. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää leipämurut, kaneli ja omenassose. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 180°C:ssa 60 min.

Numero 72 - Peruskakku maustettuna kaakaolla, rommilla, konjakilla tai punssilla
3 munaa
1 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
5 rkl kaakaojauhetta
2 rkl öljyä
3 rkl rommia, punssia tai konjakkia
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe ja kaakojauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää rommi, punssi tai konjakki. Lisää öljy. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 30 min.

Numero 73 - Peruskakku maustettu pekaanipähkinällä ja banaanilla
125 g voita
250 g fariinisokeria
2 banaania
2 munaa
1 tl limetinkuorta
1 rkl soodaa
2 rkl kiehuvaa vettä
125 g rouhittua pekaanipähkinää
250 g jauhoja
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita sooda jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää banaanisurvos, limetinkuori ja rouhitut pekaanipähkinät. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää kiehuva vesi. Kaada taikina vuokaan ja paista 180°C:ssa 60 min.

Numero 74 - Peruskakku maustettu marjoilla
200 g margariinia tai voita
3 dl sokeria
4 munaa
3 dl grahamjauhoja
2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 dl mustikoita, vadelmia, mansikoita, puolukoita, karpaloita
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen vatkaten. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. nostele marjat varovasti taikinaan. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 40 min.

Numero 75 - Peruskakku
1 lasi munia
1 lasi intiaanisokeria
1 lasi spelttijauhoja
1 tl leivinjauhetta
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 40 min.

Numero 76 - Peruskakku
3 munaa
2 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
250 g sulatettua voita tai margariinia
Voitele ja jauhota vuoka. Sulta voi. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää voisula. Kaada taikina vuokaan ja paista 170°C:ssa 30 min.

Numero 77 - Peruskakku
2 munaa
2 dl intiaanisokeria
1 dl kiehuvaa vettä
2 dl spelttijauhoja
1 rkl perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe ja perunajauhot jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää kiehuva vesi. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 50 min.

Numero 78 - Peruskakku maustettu muskotilla ja kaakaolla
200 g voita tai margariinia
3 dl sokeria
3 munaa
2 dl kermaa (tuoretta tai hapanta)
4½ dl vehnäjauhoja
½ tl soodaa
½ tl leivinjauhetta
1 tl muskottia
1 tl vaniliinisokeria
3 rkl kaakaojauhetta
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita kuiva-aineet keskenään. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen koko ajan vatkaten. Lisää kerma. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 60 min.

Numero 79 - Peruskakku
4 munaa
2 dl intiaanisokeria
½ dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
1½ dl spelttijauhoja
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 30 min.

Numero 80 - Peruskakku maustettuna banaanilla
4 munaa
1½ dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 banaani
Voitele ja jauhota vuoka. Murskaa banaani. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää murskattu banaani ja sekoita. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 30 min.

Numero 81 - Peruskakku nauriinen
150 g voita
2½ dl sokeria
2 munaa
1 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
5 dl spelttijauhoja
3 dl naurisraastetta
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi. Sekoita leivinjauhe ja sooda jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää naurisraaste. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää voisula. Kaada taikina vuokaan ja paista 180°C:ssa 40 min.

Numero 82 - Peruskakku diabeetikolle
2 munaa
1 dl fruktoosia
1½ dl soodaa
1½ dl hiivaleipäjauhoja
2 dl kaurahiutaleita
1 dl margariinisulaa
1 purkki maitorahkaa
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita sooda ja kaurahiutaleet jauhoihin. Vatkaa munat ja fruktoosi vaahdoksi. Lisää margariinisula ja maitorahka. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 60 min.

Numero 83 - Peruskakku maustettu neilikalla
2,5 dl piimää
3 dl intiaanisokeria
2 kananmunaa
4,5 dl spelttijauhoja
2 tl soodaa
½ tl neilikka
100g voisulaa
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita sooda ja neilikka jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää piimä. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää voisula. Kaada taikina vuokaan ja paista 180°C:ssa 60 min.

Numero 84 - Peruskakku maustettuna appelsiinilla
175 g voita tai margariinia
2 dl sokeria
3 munaa
1 appelsiini
3½ dl vehnäjauhoa
1 tl leivinjauhetta
Voitele ja jauhota vuoka. Purista appelsiinista mehu ja raasta kuori. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi, lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää appelsiinimehu ja -kuori. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 30 min.

Numero 85 - Peruskakku munaton
3 dl piimää
200g voisulaa
1½ dl intiaanisokeria
½ dl siirappia
1 tl soodaa
5,5 dl spelttijauhoja
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita sooda jauhoihin. Vatkaa munat, siirappi ja sokeri vaahdoksi. Lisää piimä ja voisula. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 60 min.

Numero 86 - Peruskakku maustettu omenalla ja kanelilla
200 g voita tai margariinia
2 dl sokeria
3 munaa
½ dl omenasosetta tai survosta
3 dl vehnäjauhoja
1 rkl kanelia
2 tl leivinjauhetta
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe ja kaneli jauhoihin. Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 60 min.

Numero 87 - Peruskakku porkkana-appelsiini
3 munaa
1½ dl sokeria
½ dl mantelia
4 dl spelttijauhoja
1 dl kauraleseitä
1 tl ruokasoodaa
1 tl vaniliinisokeria
2 dl porkkanaraastetta
½ dl appelsiinimehua
1 dl öljyä
1 dl piimää
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita kuiva-aineet yhteen. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää öljy, piimä ja appelsiinimehu sekä porkkanaraaste. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 50 min.

Numero 88 - Peruskakku maustettuna hedelmillä ja sitruunalla
100 g voita
2 dl sokeria
4 munaa
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 sitruuna
200g kuivattuja rusinoita, luumuja, aprikooseja, taateleita, viikunoita yms.
Kuutioi kuivatut hedelmät. Purista sitruunasta mehu. Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi, lisää munat koko ajan vatkaten. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää hedelmät. Kaada taikina vuokaan ja paista 180°C:ssa 40 min.

Numero 89 - Peruskakku taatelinen
100 g voita
2 munaa
(1½ dl sokeria)
1 dl kermaviiliä
2 tl soodaa
3½ dl spelttijauhoja
250 g taateleita
Voitele ja jauhota vuoka. Silppua taatelit hienoksi. Sulata voi. Vatkaa munat, sooda ja sokeri vaahdoksi. Lisää taatelisilppu ja kermaviili. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 50 min.

Numero 90 - Peruskakku
5 munaa
1½ dl sokeria
1 dl siirappia
1 tl soodaa
150 g vehnäjauhoja
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita sooda jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää siirappi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 45 min.

Numero 91 - Peruskakku maustettu tyrnillä ja omenalla
400 g voita
5 dl sokeria
6 kananmunaa
8 dl spelttijauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 dl tyrnirouhetta
½ dl omenaraastetta
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää tyrnirouhe ja omenaraaste. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää voisula. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 40 min.

Numero 92 - Peruskakku maustettu kookoksella, kaakaolla ja vaniljalla
200g vehnäjauhoja
200 g kookosrasvaa
2 rkl kaakaojauhetta
1½ dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 muna
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe, kaakaojauhe ja vaniljasokeri jauhoihin. Vatkaa muna, kookosrasva ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 30 min.

Numero 93 - Peruskakku gluteiiniton banaanilla maustettu
125 g voita
1½ dl sokeria
2 munaa
3 banaania
3 dl riisijauhoja
1 dl maissijauhoja
1 tl piparkakkumaustetta
2 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe ja piparkakkumauste jauhoihin. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi, lisää munat yksitellen koko ajan vatkaten. Lisää banaanisurvos ja suola. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 180°C:ssa 60-80 min. Voit peittää foliolla jos pinta alkaa ruskistua liikaa.

Numero 94 - Peruskakku maustettu omenalla ja kardemummalla
3 munaa
2½ dl sokeria
1½ dl voita tai margariinia
2 tl vaniliinisokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 tl soodaa
½ tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
2 dl omenaraastetta
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata rasva. Sekoita kuiva-aineet keskenään. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää omenaraaste ja rasvasula. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 50 min.

Numero 95 - Peruskakku
4 munaa
2 rkl maissijauhoja
1½ dl sokeria
30 g arrowjuurijauhetta
2 tl leivinjauhetta
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe ja arrowjuurijauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 180°C:ssa 30-35 min.

Numero 96 - Peruskakku hiivalla
4 rkl voita
2 munaa
2 rkl sokeria
10 g hiivaa
1 tl leivinjauhetta
4 dl vehnäjauhoja
suolaa
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata voi. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa munat, hiiva ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää voisula ja suola. Kaada taikinan vuokaan ja anna nousta 1½ tunnin ajan. Paista 190°C:ssa 30 min.

Numero 97 - Peruskakku maustettu palsternakalla
2 munaa
½ dl hunajaa
250 g raastettua palsternakkaa
3½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
50 g voita tai margariinia
Voitele ja jauhota vuoka. Sulata rasva. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa munat ja hunaja vaahdoksi. Lisää palsternakkaraaste. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää rasvasula. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 60 min.

Numero 98 - Peruskakku hiivalla
1 dl maitoa
15 g hiivaa
½ tl suolaa
1 dl sokeria
4 kananmunaa
7½ dl vehnäjauhoja
125 g margariinia tai voita
Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Voitele ja jauhota vuoka. Vatkaa munat, suola ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää rasva taikinaan vaivaamalla. Kaada taikina vuokaan ja jätä kohoamaan. Paista 200°C:ssa 30 min.

Numero 99 - Peruskakku maustettu appelsiinilla ja mantelilla
2 dl perunajauhoja
1 dl vehnäjauhoja
3 dl tomusokeria
200 g voita
3 munaa
appelsiinin raastettu kuori
1½ tl leivinjauhetta
20 mantelia
Voitele ja jauhota vuoka. Rouhi mantelit. Sekoita leivinjauhe ja appelsiininkuori jauhoihin. Vatkaa munat, voi ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää rouhitut mantelit. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 30-40 min.

Numero 100 - Peruskakku maustettu kahvilla
4 munaa
1½ dl sokeria
1½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhoja
2 rkl kahvia
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa munat, kahvi ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 30 min.

Numero 101 - Peruskakku maustettu ananaksella
3½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
175 g voita
2 dl sokeria
3 munaa
3 rkl maitoa
½ dl ananasta
Voitele ja jauhota vuoka. Murskaa ananas. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa munat, voi ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää ananasmurska ja maito. Kaada taikina vuokaan ja paista 160°C:ssa 55-60 min.

Numero 102 - Peruskakku maustettu kuivatuilla hedelmillä ja saksanpähkinöillä
100 g voita
2 dl sokeria
4 munaa
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 sitruuna
25 g manteleita (rouheena)
5 g tuoretta inkivääriä (raaste)
100 g saksanpähkinöitä (rouheena)
200 g kuivattuja rusinoita, luumuja, aprikooseja, taateleita, viikunoita yms.
Kuutioi kuivatut hedelmät. Purista sitruunasta mehu. Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi, lisää munat koko ajan vatkaten. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää hedelmät, rouhitut pähkinät, mantelit ja inkivääriraaste. Kaada taikina vuokaan ja paista 160°C:ssa 30 min.

Numero 103 - Peruskakku maustettu sitruunalla, suklaalla ja rommilla3 munaa
1 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl suklaalastuja
1 tl sitruunankuorta tai sitruunamehua
2 rkl öljyä
3 rkl rommia
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe ja suklaalastut jauhoihin. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää rommi ja sitruunankuori tai sitruunamehu. Lisää öljy. Kaada taikina vuokaan ja paista 170°C:ssa 20-25 min.

Numero 104 - mausteinen peruskakku maustettu banaaneilla, pinjansiemenillä, rusinoilla ja kanelilla
4 banaania
150 g voita
100 g hunajaa
4 munaa
3½ dl vehnäjauhoja
40 g pinjansiemeniä
40 g rusinoita
½ tl suolaa
2 tl kanelia
2 tl leivinjauhetta
1 sitruunan mehu
Voitele ja jauhota vuoka. Survo banaanit soseeksi ja lisää joukkoon sitruunamehu. Sekoita leivinjauhe, suola, kaneli, rusinat ja pinjansiemenet jauhoihin. Vatkaa munat, rasva ja hunaja vaahdoksi. Lisää banaani-sitruunasurvos. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 40 min.

Numero 105 - peruskakku maustettu pistaasipähkinällä
3½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
175 g voita
2 dl sokeria
3 munaa
3 rkl maitoa
½ dl pistaasipähkinöitä (jauhettuna)
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa munat, voi ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Lisää pistaasimurska ja maito. Kaada taikina vuokaan ja paista 160°C:ssa 45-60 min.

Numero 106 - peruskakku gluteiiniton maustettu punaisilla viinimarjoilla ja banaaneilla
125 g voita
1½ dl sokeria
2 munaa
3 banaania
100g viinimarjoja
4 dl riisijauhoja
2 dl maissijauhoja
1 tl piparkakkumaustetta
2 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe ja piparkakkumauste jauhoihin. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi, lisää munat yksitellen koko ajan vatkaten. Lisää banaanisurvos, viinimarjat ja suola. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 160°C:ssa 60-80 min. Voit peittää foliolla jos pinta alkaa ruskistua liikaa.

Numero 107 - peruskakku maustettu maapähkinävoilla, appelsiinimehulla, sitruunamehulla ja viinimarjoilla150 g maapähkinävoita
6 munaa
2 rkl vettä
225 g sokeria
300 g vehnäjauhoja
40 g perunajauhoja
3 tl leivinjauhetta
3 tl leivinsoodaa
1 dl appelsiinimehua
½ dl sitruunamehua
100g viinimarjoja
Voitele ja jauhota vuoka. Pehmitä maapähkinävoi huoneenlämmössä lastalla. Sekoita leivinjauhe ja sooda jauhoihin. Vatkaa munat, vesi ja sokeri vaahdoksi. Lisää mehut ja viinimarjat sekä maapähkinävoi. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 180°C:ssa 30 min.

Numero 108 - peruskakku maustettu kirsikoilla ja punssilla
4 dl vehnäjauhoja
2 dl perunajauhoja
1½ tl leivinjauhetta
1 dl sokeria
100 g voita tai margariinia
2 munaa
½ dl kermaa
1 dl kirsikoita hienoksi silputtuna
½ dl punssia
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita kuiva-aineet keskenään. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää kerma, punssi ja kirsikat. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 200°C:ssa 30 min.

Numero 109 - peruskakku maustettu päärynöillä, hunajalla ja vaniljalla
225 g vehnäjauhoja
suolaa
1½ tl leivinjauhetta
½ tl vaniljaa
1 dl päärynäsosetta tai -survosta
1 dl öljyä
100 g sokeria
60 g hunajaa
2 munaa
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe ja suola jauhoihin. Vatkaa munat, hunaja ja sokeri vaahdoksi. Lisää öljy, vanilja ja päärynäsose. Sekoita jauhot varovasti joukkoon. Kaada taikina vuokaan ja paista 160°C:ssa 35 min.

Numero 110 - peruskakku maustettu kookoksella, aprikoosilla ja rusinoilla
150 g voita tai margariinia
2½ dl sokeria
2 munaa
3 dl vehnäjauhoja
1½ dl grahamjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
50 g rusinoita
130 g kookosjauhoa
200 g aprikoosin paloja
2 dl maustamatonta jogurttia
Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita rusinat ja aprikoosinapalat jogurttiin. Sekoita kuiva-aineet keskenään. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita jauhot ja jogurttiseos vuorotellen taikinaan. Kaada taikina vuokaan ja paista 175°C:ssa 40 min.


Ratkaisuja:

Juoksettuminen
Jos näyttää siltä että voi ja sokeri, jotka ovat vatkattu vaahdoksi alkavat juoksettua kun lisäät munia, ripsauta hieman jauhoja joukkoon.

Kakku ei irtoa
Odota 10 min. kun olet ottanut kakun uunista, ennenkuin yrität irrottaa sitä vuoasta. Jos ei irtoa kiedo märkä pyyhe vuoan ympärille. Jollei auta laita vuoka hetkeksi kylmään veteen. Yleensä kakku irtoaa näin, jos yleensä irtoaa. Voitele vuoka seuraavalla kerralla paremmin ja käytä enemmän korppujauhoa.

Kakkumuotin jauhottaminen
Perinteisten korppujauhojen lisäksi tai sijalla voi käyttää riisi- ja mannaryynejä. Kakun pinnasta tulee tällöin hieman harmaampi.

Kakkumuotin rasvaaminen
Jos voita ei ole tai sitä ei halua käyttää voi kakkumuotin öljytä ja ripotella siihen sokeria. Kakun pinnasta tulee tällöin kullankeltainen.

Kakku painui keskeltä kasaan
Saatta olla että kakku ei ollutkaan vielä keskeltä kypsä. Leikkaa keskus pois ja täytä kolo uuniomenalla, kakkutäytteellä tai tuoreilla hedelmillä.

Kakun kypsyys
Melkein mikä hyvänsä tikku sopii kypsyyden kokeiluun aina hammastikuista, vispilänvarpujen kautta, grillitikkuihin ja sukkapuikkoihin. Kakku on kypsä kun tikkuun ei tartu taikinaa.

Kostuttaminen
Kun teet täytekakkua ja haluat että se säilyy mehukkaana. Kostuta kakkupohjat leikkaamisen jälkeen vedellä, mehulla (appelsiini tai sitruunamehu) tai millä hyvänsä nesteellä. Älä kuitenkaan kostuta liian märäksi.

Kuohkeutta lisää
Vatkaa ensin munat kuohkeaksi vesitilkan kera ja lisää vasta sitten sokeri.

Leikkaantuminen
Yrität leikata kakkua täytekakkupohjiksi, mutta se ei kestä kasassa vaan murenee. Laita kakkupohja pakastimeen joksikin aikaa. Kun kakku jäätyy se leikkantuu hyvin ja ei tule murusia.

Leivinpaperi
Voit käyttää leivinpaperia myös kakkuvuoissa estämään kiinnitarttumista. Painele paperi vuoan pohjalle ja laidoille.

Nopeutta lisää
Sokerikakkutaikina vatkautuu nopeammin jos vatkauksen suorittaa korkeassa ja kapeassa astiassa.

Paistoastiat
Sokerikakun voi paistaa ihan missä hyvänsä uuninkestävässä astiassa. Jos uunia ei ole, sokerikakun voi paistaa myös liedellä padassa, jossa on kansi. Laita vuoka, jossa kakku on pataan ja paista miedolla lämmöllä.

Pyörivä kulho
Kun vatkaat kakkutaikinaa ja kulho ei meinaa pysyä paikoillaan vaan lähtee pyörimään vatkaimen mukana. Laita kulhon alle märkä liina, säilyketölkin kumirengas tai silikonipannulappu.

Suola
Jos ihmettelit miksi joissakin ohjeissa laitetaan suolaa sokerikakkuun. Ihan sen takia että kakusta tulee kuohkeampi.

Täytekakku
Jos olet tekemässä täytekakkua ja haluat hieman nopeuttaa asiaa. Paista sokerikakkupohja pellillä leivinpaperin päällä. Voit lisätä hieman uunin lämpötilaa ja vähentää paistoaikaa. Ota sitten kakusta muotilla täytekakun muotoisia paloja tai leikkaa palat veitsellä sopivaan muotoon.

Täyttäminen
Kun täytät sokerikakkupohjia täytekakuksi. Levitä täyte molemmille kakkupuoliskoille ennenkuin yhdistät ne. Kakusta tulee tasaisempi.

Uuniin katsominen
Aina kun joudut avaamaan uuninluukuun katsoaksesi leipomustasi. Sulje luukku hiljaa. Jos paukautat luukun kiinni kakku voi lätsähtää kasaan.

Mikä meni pieleen?

Kakku ei kohonnut ollenkaan
Jauhoja ei sekoitettu varovasti joukkoon.
Jauhoja lisättiin seokseen voimakkaasti vatkaten, joten seokseen varautunut ilma katosi.
Leivinjauhe tai hiiva unohtui.
Liian paljon jauhoja suhteessa muihin aineksiin.
Liian vähän munia.
Muna-sokeriseosta ei vatkattu tarpeeksi kauan.
Sula voi on lisätty joukkoon liian kuumana.
Uunin lämpötila on ollut liian matala.
Kakku halkesi tai halkeilee
Kakkua on paistettu liian kauan, ja se pääsi kuivumaan.
Uunin lämpötila oli liian korkea.
Uuniritilä, jolla kakkua paistetiin oli liian korkeilla kannattimilla.
Kakun pohja paloi
Kakkua paistetiin liian lähellä uunin pohjaa. Käytä ritilää kakkuvuoan alla uunissa.
Kakkuvuoka on huonolaatuinen.
Kakkuvuokasi on liian ohut.
Kakku paloi pinnalta
Kiertoilmauuneissa paistoaika on lyhyempi kuin normaaliuuneissa.
Uunit ovat yksilöllisiä. Seuraavalla kerralla laita kakun päälle alumiinifolio, leivinpaperi tai kansi.
Kakku pursui vuoan reunojen yli
Kakkumuotti oli liian pieni taikinaan nähden. Kakkuvuoka täytetään vain 2/3 osaan.
Kakun keskusta nousi ylös kohoumaksi
Aineksia ei oltu sekoitettu tasaiseksi.
Uunin lämpötila oli liian korkea.
Uuniritilä oli liian korkeilla kannattimilla.
Kakun keskusta painui kuopalle
Aineksia ei oltu sekoitettu tasaiseksi.
Jauhoja oli liian vähän.
Kakkua paistettiin liian vähän aikaa.
Kakkuvuokaa on pyöritely paistamisen aikana.
Uuninluukku on avattu liian varhaisessa vaiheessa paistamisen aikana.
Uunin lämpötila oli liian korkea.
Kakussa on reikiä
Kakkutaikina oli liian kovaa.
Kakusta tuli tiivis
Jauhoja ei sekoitettu varovasti joukkoon.
Liian vähän munia.
Muna-sokeriseosta ei vatkattu tarpeeksi kauan.
Sula voi on lisätty joukkoon liian kuumana.
Uunin lämpötila on ollut liian matala.
Taikina juoksettui
Munat lisättiin liian nopeasti, eikä seosta vatkattu munien lisäämisen välillä.
Raaka-aineet eivät ollet huoneenlämpöisiä.
Voita ja sokeri ei hierottu yhteen tarpeeksi kauan ennen munien lisäämistä.